Katsaus huhtikuuhun

Huhtikuun alussa Kati ja Ronja kisasivat agilityssa pitkän tauon jälkeen. Hyllyjä tuli. Monna Rantanen oli kuvaamassa koiria. Ronjasta otettiin muutama kuva.

Seuraavalla viikolla perjantaina oltiin agilitykisoissa Kotkassa. Nyt meni paremmmin, sillä kaikilta radoilta tuli tulos, vaikka yhtään nollaa ei tullutkaan.

Kun tultiin kotiin, Aiko oksensi. Hän meni ulos ja oksensi vielä toisen kerran. Yöllä kuulin hänen yökkäilevän kerran. Pelotti. Kirjoitin jo päiväkirjaani, että tämäkö on lopun alkua. Tyttöjen mielestä minä "aina ylireagoin".

Orimattilassa oli rally-tokokilpailu 13.4. Kävin kokeilemassa kisaamista Ronjan kanssa ja hankkimassa myös virallisen kisakirjan. Saatiin 97/100 p. ja sijoituttiin kolmanneksi.

Keskiviikkona ennen pääsiäistä Aikolla oli kontrollikäynti Yliopistollisessa Eläinsairaalassa. Munuaisarvot olivat laskeneet vähäproteiinisella ruokavaliolla, mutta alkalinen fosfataasi (AFOS) oli kohonnut. Syynä oli ilmeisesti edellisen perjantain oksentelu. Alkusyksystä mennään seuraavan kerran kontrollikäynnille, jos Aiko säilyy hyvävointisena. Kesällä pitää muistaa, että Aikolle ei saa antaa tulehduskipulääkkeitä. Mikäli joudutaan rauhoittamaan, vaikka vain tassuhaavan ompelemista varten, Aiko on "laitettava tippaan" ja verenpainetta on seurattava.

Hyvää palvelua eläinsairaalassa: side sopii hyvin hihnan väriin

Pääsiäisenä oltiin mökillä. Koirat kävivät uimassa; Aikokin! Olin ollut jotenkin ajattelematon ja en ollut laittanut koirille punkkikarkoitetta. Poimin Aikon turkilta kaksi kävelevää punkkia ja poistin punkkipihdeillä yhden mökillä ja kaksi pääsiäisen jälkeen kotona. Ronjan kainalosta löysin yhden. Yäk! Ostin molemmille Symppis-pannat. Ne haisivat tosi pahalle aluksi, mutta toivottavasti toimivat.

Vapun aikaan juhlittiin Aikon 3-vuotissyntymäpäivää. Aiko sai oman kakun ja synttärilahjaksi pallon.

Kevättä ilmassa

Mihin ne lähtee?

Kati aloitti kevään kisakauden Ronjan kanssa Vantaalla. Sekä hyppyradalta että agilityradalta tuli hylätty. Sinne oltiin lähdössä aamulla...

Viime tiistaina oli kevään viimeiset yhteiset rallytokotreenit. Porukka, jossa olen treenannut, siirtyy Porvoon Palveluskoiriin. Minun pitäisi liittyä yhdistykseen. Katson syksyllä, missä treenaan. Kesäkaudella yritän ehtiä harjoittelemaan tokoa edes kahdesti viikossa Ronjan kanssa.

Aiko on taitava rallytokossa, jos hajut eivät häiritse. Ronjan kanssa ongelmana on, että se ottaa  perusasennon niin helposti 360 asteen käännöksissä.

Kati ilmoittautui agilitytreeneihin Ronjan kanssa kesäkaudelle. Syksyllä hänellä on tarkoitus ruveta treenaamaan lainakoiran kanssa. Iris, musta käyttölinjainen labradorinnoutaja, on ollut samassa ryhmässä Aikon kanssa. Hänen emäntänsä ei ole kiinnostunut kilpailemisesta.

Aiko saa nauttia kotikoiran elämästä, jota höystetään mejällä ja tokotreeneillä tai rallytokolla.

Tätä olen miettinyt....

Mitä ollaan tehty tällä viikolla?
Maanantaina Kati kävi Ronjan kanssa Sannan treenissä. Olihan kiemurat.

Tiistaina tein kotona töitä, joten aloitin päivän peltolenkillä koirien kanssa. Illalla ajoin Porvoon Kerkkooseen rally-tokotreeneihin molempien koirien kanssa. Tein ALO-radan molempien koirien kanssa kahteen kertaan.

Keskiviikkoaamuna Ronjalla oli aika hierojalle. Selässä oli jotakin lihaskireyttä. Kysyin Tytiltä, sanooko hän joskus hieronnassa käyville, että nyt olisi parasta olla treenaamatta tai kisaamatta agilityssa. Hän totesi, että kyllä hän on sanonut, esimerkiksi silloin kun koira on liian lihava tai lihakset ovat pahasti jumissa. Puhuimme myös koirista, jotka jäävät eläkkeelle Ronjan ikäisinä. Mahtaa olla tylsä elämä entisellä harrastuskoiralla.

Torstaina Kati jäi lukemaan kokeeseen, vaikka Aikolla olisi ollut agilitytreenit. Minä olin iloinen Tapiolasta tulleen viestin takia. Tapiola korvaa Aikon eosinofilisen granulooman hoidon ja tutkimuksen.

Perjantaina käytin Ronjan rokotettavana. Ronja ei ole koskaan tykännyt eläinlääkärikäynneistä. Hän suhtautui epäilevästi eläinlääkäriin: meni minun selkäni taakse piiloon. Ronja sai rokotteensa, ja eläinlääkäri välttyi koiran puremalta. Ronjan hampaissa on niin vähän hammaskiveä, ettei sitä tarvitse poistaa.  Aiko oli mukana autossa. Käytin Aikon vaa'alla, koska Aiko ei saisi lihoa eikä laihtua. Aiko painoi 16,6-16,7 kg, kun eläinsairaalassa Aikon paino oli 16,8 kg. Olen siis osannut antaa aikalailla sopivan määrän uutta ruokaa.

Aiko 2 v 9 kk

Lauantaiaamuna kello soi seitsemältä. Ajoin lumisateessa lähes auraamatonta tietä hallille tokoilemaan. Kukaan muu ei tullut treeneihin, joten saatiin harjoitella ihan omassa rauhassa.

Olen miettinyt, millaista elämä olisi, jos ei harrastaisi mitään koirien kanssa. Kävisi vain kävelyllä niiden kanssa ja antaisi niille kaksi kertaa päivässä ruoan, ei mitään muuta. Mihin käyttäisin kaiken koiraharrastuksilta säästyneen ajan ja rahan?

Sohvachampions

Luin eilen Hesarin kuukausiliitteestä jutun  geenivirheestä, joka aiheuttaa Huntingtonin taudin. Tauti voidaan todeta verikokeesta. Osa tautia sairastavan suvun ihmisistä ei halua käydä testissä, koska he eivät jaksaisi elää, mikäli saisivat tietää perineensä geenivirheen. Mietin, olisiko minulle ollut parempi, etten olisi saanut tietää Aikon sairastavan perinnöllistä munuaisten vajaatoimintaa. En tiedä, kuinka paljon ruokavalio oikeasti auttaa. Nyt seuraan joka päivä, onko Aikolla oireita.

Viikon varrelta

Koirat ovat saaneet normaalia lyhyemmät lenkit pakkasen takia. Lauantaiaamuna koirat saivat juosta pellolla. Kun lenkkeily on jäänyt vähemmälle, koirat ovat innostuneet leikkimään takapihalla. Molemmat ovat myös riiviöineet, myös melkein 8-vuotias Ronja.

Vaihdoin Aikon ruoan Specific Heart and Kidney Support -ruokaan. Valitsin sen, koska se ainakin haisee kalalle ja Aiko pitää kalasta. Se maistuu Aikolle hyvin eikä maha ole mennyt sekaisin. Aamulla olen kouluttanut Aikoa paprikalla. Otin projektiksi merkin opettamisen kosketuskepin ja naksuttimen avulla, ja siinä olen käyttänyt palkkana siansydämen paloja, jotka eivät sovi vähäproteiiniseen ruokavalioon.

Ronjan rokotukset ovat menossa vanhaksi helmikuun alussa, joten varasin jo ajan eläinlääkärille. En ole koskaan varma, pitääkö koiralle antaa matolääkkeet ennen rokotusta vaiko ei. Nyt eläintenhoitaja sanoi, että se ei ole välttämätöntä aikuiselle koiralle, mutta voi ne antaakin.... No, päätin sitten kuitenkin madottaa molemmat koirat.

Jos koirat eivät pelkää eläinlääkärille menemistä, niin minä alan pelätä. Tuntuu, että joka kerta kun menen koiran kanssa eläinlääkärin vastaanotolle, koirasta löytyy jotakin.

Sunnuntaina olin kehäsihteerinä tokossa hallilla (klo 8-15) ja sitten vielä koulutun tokon jatkokurssilaisia klo 16.30-18. Näin kisassa alokasluokassa upean suorituksen. Christa Enqvist-Pukkila aloitti nuoren bordercolliensa kanssa tokouran. He saivat täydet 200 pistettä. Harmi, etten pystynyt videoimaan suoritusta.

Ronjalla oli pitkästä aikaa agilitytreenit maanantaina. Rontti oli aivan liian innokas ja haukkui kimeällä äänella, mikä on varsin kiusallista hallissa. Aiko pääsi myös mukaan. Kun muut ryhmäläiset lopettivat,  Kati harjoitteli  vielä Aikon kanssa keinua. Se vähän jänskättää Aikoa, joten hän menee keinun varovasti.

Tänään uhmasin pakkasta ja kävin Ronjan kanssa kylmässä konehallissa ensimmäistä kertaa rally-tokotreeneissä. Pakkasraja harjoituksissa on 15 astetta, mutta perillä olikin 18 astetta. Sormet jäätyivät, joten toisella kierroksella Ronja sai palkan vain lopuksi suoraan purkista. Olin tyytyväinen. Minä itse mokasin edestakaisin pujottelussa kävelemällä väärin, Ronja meni istumisen kautta maahan, kun piti mennä suoraan liikkeestä maahan. Olen harjoitellut joulun jälkeen Ronjan kanssa pyörähdyksen ja siirtymisen sivulta eteen ja siirtymisen edestä oikealta puolelta vasemmalle. Nämä kaikki olivat radalla ja Ronja teki ne hyvin.

Aiko sai jäädä tänään kotiin. Oli liian kylmää, kun mahan alla ei ole edes karvaa. Kotona sisällä harjoittelimme kuitenkin merkkiä ja muutamia rally-tokon liikkeitä.

Mitä? Aiko on innostunut agilitysta?

Vein Aikon ja Katin agilitytreeneihin ja kävin treenaamassa sillä aikaa Ronjan kanssa tokoa. Tein vain ruutuun lähetyksen, luoksetulon pysäytyksineen, ohjatun noudon sekä vähän seuraamista.Olin tyytyväinen. Ronja meni hyvin ruutuun, vaikka ei ollut nähnyt ruudun rakentamista, haki vasemman kapulan niin kuin pitikin. Luoksetulon stopeissa oli parantamisen varaa, joten tein luoksetulon vielä lopuksi uudelleen takapalkalla.

Kun tulin hallille, Kati oli ihmeissään. Aiko oli karannut lähdöstä, juossut ensimmäisellä harjoituskerralla koko radan ja komentanut nurkassa, että hän haluaisi uudelleen radalle. Mikä sille Aikolle on tullut? Katin mielestä Aiko on seonnut.

Syksyn treenikausi alkoi

Agilitytreenit ovat olleet jo kuukauden ajan hallissa, mutta tokoa olen harjoitellut vielä ulkona. Katilla ja Ronjalla on agilitytreenit maanantaisin. Heillä on joka toisella kerralla kouluttaja, joka toisella kerralla on omatoimitreenit. Kati ja Aiko harjoittelevat torstaisin.

Tokoryhmille on varattu kaksi aikaa hallissa. Jättäydyin pois ryhmistä koirieni kanssa, koska ryhmiin oli niin paljon muita tulijoita. Kouluttajille on varattu treeniaikaa lauantai- tai sunnuntaiaamuisin. Saa nähdä, kuinka usein pääsen sinne ja pystynkö tekemään jotakin myös Aikon kanssa. Kunpa saisin tokoiltua edes kerran viikossa, jotta kaikkea ei tarvitsisi aloittaa alusta ensi keväänä.

Aikolla olisi paikka rally-tokoa harrastavassa ryhmässä. Porukalle on saatu treenipaikaksi konehalli Porvoon lähistöltä. Aiko ei ole vaan innostunut rally-tokosta. Viimeksi kun mentiin harjoituksiin, Aiko päätti jäädä autoon nähtyään kyltit. Sain koiran autosta, mutta se ryökäle ei halunnut tehdä mitään.

Olin sitä mieltä, että Aikosta tulee oikein mukava Jaskan kaveri mökille. Aiko kahlailee järvessä, kun Jaska siivoaa verkkoja. Kun Jaska istuskelee mökin kuistilla, Aiko makoilee kuistin lattialla ja kuuntelee saaren ääniä.

No, ehkä Aikosta on muuhunkin. Hän on edelleen innokas tokokoira. Häntä heiluu, kun Aiko seuraa. Kun harjoittelin ruutua urheilukentällä, joitakin pikkutyttöjä oli potkimassa jalkapalloa ruudun takana. Se ei haitannut Aiko-poikaa. Aiko juoksi iloisesti ruutuun, vaikka samassa tilanteessa Ronja ei olisi kyennyt juoksemaan sinne.

Aiko ei ota pikkujutuista häiriötä. Agilityn seuramestaruuskisassa Aiko oli mukana, vaikkei osallistunut edes mölliluokkaan. Tein seuraamista pienen pätkän, kun koiria oli ympärillä. Meidän edestä käveli kaksi shelttinarttu, joita Aiko vilkaisi, mutta jatkoi seuraamista.

Eilen molemmat koirat olivat hierojalla. Aiko antoi hieroa hienosti. Tytti pääsi hieromaan selän syviä lihaksia. Ronja hyppäsi ensimmäistä kertaa hierontapöydälle eikä murahtanut kuin kerran Tytille. Ronjan selkälihkakset olivat paremmassa kunnossa kuin elokuussa, kun me ei olla enää käyty mökillä ja Ronja ei ole päässyt uimaan.

Käytin koirat vaa'alla. Aiko painoi 16,7 kg, Ronja 22,4 kg. Ronja on lihonut puoli kiloa, Aikon paino on pysynyt samana kuin se oli kesällä. Vaihdoin Aikon ruoan barfista kuivamuonaan hampaiden takia. Aiko ei saa syödä oikeita luita ja nahkaluut eivät kelpaa. Ronja on lihonut varmaankin siksi, että hän on ruvennut varastamaan ruokaa. Aina kun tulee tilaisuus, ruisleipä pöydältä, pannukakku pelliltä jne. katoaa.

On käyty agilitykisoissa

Tiistaina oli seuran agilityn mestaruuskisa. Kati ja Ronja osallistuivat kisaan, mutta se ei mennyt putkeen. Ronja kieltäytyi menemästä putkeen.

Lauantaina oli Itä-Helsingin Agilityharrastajien kisat. Olin jo kyllästynyt ailitykisoihin, koska viikko sitten Kati ja Ronja kisasivat Purinalla kaksi rataa, joista molemmista tuli hylätty.

Tuloksia odotellaan

Kivikossa pidettyyn kisaan oli ilmoittautunut vähän kilpailijoita. Agilityradalle oli  ilmoittautunut kahdeksan koirakkoa ja hyppyradalle vain kolme. Kati ja Ronja tekivät ainoana koirakkona nollaradan agilityradalla. Hyppyradalle he eivät enää päässeet, sillä he saivat SERTin ja siirtyivät kolmosiin.

Se oli nollarata ja voitto kisassa

Ronjalle kisamenestystä

Lauantaina Kati ja Ronja kävivät juoksemassa PORSKin agilitykisoissa kolme rataa. Ensimmäiseltä radalta tuli 3. sija ja LUVA, toiselta radalta hyl. ja kolmannelta radalta (hyppyrata) 6. sija tuloksella 6. Ronja lopetti kepit kesken, joten keppien uusiminen vei aikaa. Muuten hyppyrata meni hienosti.

Eilen olin Ronjan kanssa tottelevaisuuskokeessa Vantaalla. Tuomarina oli Riikka Pulliainen. Voitettiin voittajaluokka 2-tuloksella (252,5 p.)

Paikallaolo 10
- reunapaikalla oli hyvä olla maassa, vaikka viereinen  koira oli noussut välillä istumaan ja keskimmäinen vinkui ja lähti etsimään ohjaajaansa

Liikkestä istuminen 9½
- Ronja oli seisahtanut ennen istumista

Seuraaminen 7
- hyvää oli suorat perusasennot ja askelsiirtymät
- muuten hirveää laamailua 27 asteen helteessä

Luoksetulo 0
- Ronja rontti juoksi suoraan luokseni; en ymmärrä...

Ruutu 7
- Ronja juoksi oikeaan paikkaan ruudussa = ruudun takaosaan
- tuli seuraamaan nätisti, mutta oli noussut seisomaan jo liikkeenohjaajan käskystä, harmi!

Hyppynouto 10
- hyvä Ronja, kerrankin osasi ottaa suoran perusasennon sivulla

Metallinouto 9
- toi itkemättä, mutta ripeä se ei ollut

Tunnustusnouto 10
- varmaa työskentelyä tuomarin mielestä
- ei edes pureskellut kapulaa

Kauko-ohjaus 10
- hienot kaukot tuomarin mielestä, mutta kyllä niitä on harjoiteltukin!

Kokonaisvaikutus 10
- tuomari taisi sääliä mustaa koiraa helteessä

Harmi, että Ronja nousi ruudussa ennen aikojaan. Ykköstulos oli niin lähellä!

Onneksi Ronja osaa rauhoittua. Tokossakin oltiin luokan viimeinen koira. Ronja vain makasi välillä silmät ummessa, kun odotimme vuoroamme.

Se oli kiva kisa. Sain treenimotivaatioa ja sitähän minä kaipasinkin.

Illalla Aiko kävi tekemässä kolme rataa rallytokoa kanssani. Aiko ei nuuskutellut juuri ollenkaan ja oli tosi reipas.

Aiko huilaa varjossa, koska on helle

Rankan päivän jälkeen voi lepäillä

Näin karviaiset katoavat pensaasta

Lomailua

Keväällä suunnittelin tekeväni vaikka mitä pitkän kesän aikana. Kesä, siis ainakin kesäloma, on kohta takana ja koirien kanssa ei ole tehty mitään erikoista. Voisin laittaa tänne viimekesäisiä kuvia koirista uimassa Kotojärvessä ja Lohjanjärvessä, mutta tämänkesäisiä ne ovat :)

Ronja ui juhannuksen aikaan mökillä niin paljon, että hierojan mukaan Ronjan selkälihakset olivat jumissa. Aiko ui, jos vesi on hyvin lämmintä tai jos sille heitetään lelua tai riistapukkia. Mieluiten Aiko kahlailee rantavedessä.

Mitä muuta on tehty kuin uitu? Kati ja Ronja kävivät kahdesti Purinalla agilitykisoissa ja onnistuivat saamaan ensimmäisen LUVAn kakkosista. Viime viikonloppuna he kisasivat 28 asteen helteessä Tuusulassa. Ronja jaksoi juosta uskomattoman hyvin.

Tiistaisin on ollut agilitytreenit, torstaisin tokotreenit ja sunnuntai-iltaisin olen käynyt Aikon kanssa rally tokossa. Olen treenannut tokoa laiskasti, vain kerran tai kaksi viikossa. Aikon kanssa projektina on tunnistusnouto ja Ronjan kanssa ohjattu nouto. Rallytokoa varten olen opettanut Aikoa tulemaan sivulta eteen ja edestä suoraan vasemmalle sivulle tai oikealta puolelta takaa kiertäen vasemmalle sivulle.

Olen iloinnut siitä, että Aiko on nukkunut toukokuusta lähtien läpi yön herättämättä minua. Viime talvena Aiko pyysi usein yöllä ulos. Ehkä kipeät hampaat herättivät tai Aiko joi normaalia enemmän, koska oli kipeä. Nyt Aiko-poika nukkuu hyvin yhdeksään asti eikä sillä ole kiire minnekään.

Olemme olleet kolme kertaa mökillä useamman päivän ajan ja koirista ei ole löytynyt yhtään kiinnittynyttä punkkia. Aikon turkista olen napannut muutaman juoksevan elukan pois. Minulta löytyi selästä punkki. Onneksi Kiia huomasi sen saunassa ja se saatiin pois, kun se oli vielä ihan pieni. Sain sen varmaankin, kun olin poimimassa vadelmia.

Alkukesän treenijuttuja

Kennelliiton luonnetoimikunnalta tuli vihdoinkin päätös Aikon puremisasiasta: "Toimikunta
päätti, että ilmoituksen perusteella koiralle tehdään Kennelliiton sisäinen merkintä vihaisesta käyttäytymisestä.". Viimeistään kolmannesta merkinnästä tulee kilpailukielto.

Aiko on jatkanut agilitya, tokoa ja rallytokoa. Sain siirrettyä Aikon ja Katin tiistain ryhmään, joten minä pääsen Aikon kanssa sunnuntai-iltaisin rallytokoon. Viime sunnuntaina oli ensimmäinen kerta. Harjoiteltiin muutamia avoimen luokan kylttejä, mutta radalla oli vain alokasluokan kylttejä. Sivulta eteen siirtyminen on vaikeaa. Liike jää helposti vajaaksi: Aiko ei tule suoraan eteeni.

Tiistaina oli ensin Ronjan ohjatut agilitytreenit, sitten Aikon. Kati miettii Aikon jättämistä agilitysta tauolle. Koira viitsii juosta vain vähän aikaa ja sitten alkaa hidastelu ja nuuskuttelu. Viime tiistaina jätkä karkasi rähisemään nuorelle rhodesiankoiraurokselle. Onneksi se ei vastannut mitään ja minä pääsin nappamaan Aikon pois.

Ronjan kanssa olen treenannut tokoa vähän, koska töissä on ollut kiireistä ja minulla on kaksi tokoryhmää ohjattavana. Työn alla ovat ohjattu nouto, evl:n ruutu ja kaukokäskyistä seiso-maahan.

Edelleen Ronja yrittää mennä keskikapulalle, mutta olen saanut jo kahdelta kokeenelta kouluttajalta neuvoja asian korjaamiseen. Uutena ongelmana on myös, että Ronja ei kykene hakemaan kapulaa, jos ruutu on samalla puolella näkyvissä. Ruutu kiehtoo, mutta olen kieltänyt juoksemasta sinne, koska tehtävänä on kapulan nouto.

Ruudussa yritän saada Ronjan menemään ruudun takareunaan. Ronja etenee seiso-maahan siirtymisessä. Palasin harjoittelemaan seisomasta maahan menemistä läheltä hissinä; siis niin etteivät etu- eikä takatassut siirry.

Aikon kanssa harjoitellaan käsikosketusta lähes joka päivä. Tokossa työn alla on tunnistusnouto. Aiko osaa käyttää nenäänsä, kun piilotan yhden  kapulan heinikkoon tai halkokasaan. Pystyin jo laittamaan läjän kapuloita, ja silti Aiko etsi oman. Sitten mokasin. Harjoittelin ensin Aikon kanssa ja sitten heitin Ronjalle kapulan tunnarikasaan. Ronja toi oman kapulan. Aiko näki jutun. Kun tein Aikolle jälleen tunnarin piilottamisen, Aiko kävi hakemassa kasasta yhden kapulan. Niinhän Ronjakin oli tehnyt. Mallioppiminen ei ole hyvä tapa opetella tunnistusnoutoa!

Tänä aamuna sain itsestäni niin paljon irti, että kävin tekemässä Ronjalle jäljen. Se oli kevään ensimmäinen jälki.  Harmittaa, että olen ollut aikaansaamaton. Jälkeä pitäisi tehdä useammin, koska Ronja pitää jäljestämisestä. Tein  myös Aikolle lyhyen jäljen, jonne laitoin joka toiselle askeleelle natural menu -nappulan. Aiko jäljesti huolimattomasti. Ronjalle tein 500 metrin jäljen, jossa oli kaksi kulmaa ja joka vanheni tunnin. Ronjalla oli (liian) paljon vauhtia. Kävin keräämässä Aikon kanssa merkit pois Ronjan jäljeltä. Aiko seurasi taitavasti jälkeä. Lopuksi vein vielä Ronjan Aikon makupalajäljelle. Sen Ronja jäljesti hitaasti ja rauhallisesti etsien tarkasti makupalat.

Tulipahan molemmille koirille nenänkäyttöä. Tänään on uni maistunut...

Viime viikonloppuna uskalsin käydä vielä peltolenkillä. Otin muutaman kuvan kännykällä, kun olimme metsän reunassa. Nyt pelto näyttää niin vihreältä, että sieltä on paras pysyä poissa.

Mummokoira tuplanollalla kakkosiin

Helatorstaina Kati ja Ronja kisasivat Ojangossa. Hyppyradalla Ronja meni putkeen väärästä päästä (hyl). Agilityradalla toiseksi viimeisenä esteenä oli puomi, jonka alastulossa tuli kontaktivirhe (tulos 5). LUVA oli siis lähellä.

Tänään kisattiin Järvenpäässä. Tuomarina oli Asko Jokinen. Ensimmäisenä oli hyppyrata. Virheitä tuli nolla ja aika riitti hyvin (-12.57). Sijoitus oli toinen. Ensimmäisellä agilityradalla Ronja karkasi lähdöstä, hyppäsi sivuun keinun alastulolta ja meni renkaan sivusta. Siis kunnollinen hyl. Kolmas rata meni taas hyvin. Kati ja Ronja voittivat A-kisan nollatuloksella.

Saatiin paljon palkintoja: 2 x ruokalahjakortti (3-4 kg Royal Canin), 2 x lelu, 2 x palkintosuklaa ohjaajalle, 1 x siankorva, 1 x  Arabian muki, 1 x lahjakortti JAU:n kisaan ja kassi kaikille palkinnoille.

Liikaa töitä, liian vähän aikaa koirille

Olen tehnyt aivan liikaa töitä tällä viikolla. Kun eilen aamulla olin lähdössä töihin, Ronja katsoi minua ja näytti ajattelevan: "Et kai taas menen töihin".

Maanantai-iltana Kati ja Aiko kävivät agilitytreeneissä. Kun vein Aikon häkin sisälle, kysyin eräältä koiran omistajalta, että vieläkö koirallasi on juoksu. "Ei se vuoda enää paljoa, sillä on tärppipäivät", sanoi rouva ja veti koiralleen juoksuhousuja. Totesin, että juoksuhousut pitäisi laittaa jo ennen kuin tullaan halliin eikä vasta hallissa. Ajattelin mielessäni, että onko järkeä tulla treenaamaan, vaikka saisikin tulla. No, Aikon teenit olivat taas vähän sitä sun tätä.

Tiistaina Kati oli Ronjan kanssa agilityssa. Minä jäin sitten Aikon kanssa tokoilemaan. Katsottiin Sannan kanssa Aikon kaukokäskyt. Istumasta maahan pitää saada ripeämmäksi. Seuraamisessa käännökset oikeaan vaativat hiomista, koska käännöksessä Aiko erkanee.Lopuksi tehtiin vielä kaikki jäävät liikkeet. Se olikin kevään viimeinen Sannan ohjaama treeni minulle ja Aikolle, koska kahden viikon kuluttua tiistaina vien taas koirat hierojalle.

Viikolla harjoittelin Aikon kanssa käsikosketusta, saksalaista käännöstä  ja pyörähtämistä seuraamisen yhteydessä rally-tokoa varten sekä kaukokäskyjä. Ronjan kanssa tein vain joku ilta metallinoudon.

Tänään minä ja Aiko lähdettiin rally-tokoon samaan aikaan, kun Kati, Ronja ja Jaska lähtivät HSKH:n agilitykisoihin Vuokkoset Areenalle. Rally-tokossa harjoiteltiin käännöksiä eteen ja siitä etu- ja takakautta siirtymisiä sivulle. Lisäksi tehtiin lyhyt rata.

Mietin, miksi minua harmitti lähtiessäni pois harjoituksista. Aluksi Aiko teki innokkaasti, mutta kahden tunnin notkuminen hallilla ei sovi sille. Loppuajasta kuono meni jatkuvasti maahan ja seuraamisesta katosi ilo. Ärsyynnyin myös kouluttajan ohjeesta, jonka mukaan koirat opetetaan houkuttelemalla makupalalla. Minä en halua opettaa houkuttelemalla. En sanonut sitä asiaa hänelle ääneen. Päätin, että otan koulutuksesta opikseni kylttien oikean lukemisen ja koulutan Aikon kotona omalla tavallani naksuttimella.

Harjoitusten jälkeen menin Aikon kanssa Vuokkoset Areenalle. Ronja meni ensimmäisen kerran kisassa keinun, mistä olimme hyvin tyytyväisiä. Oorbellen Vili-koikkeri ja Reijo olivat kisaamassa ja heillä meni kisa hienosti. Aiko käyttäytyi hyvin: hän katseli vain ohikulkevia ihmisiä ja koiria. Aiko olisi saanut makupaloja vierailta rapsuttajilta, mutta Aiko ei suostu syömään vieraiden ihmisten antamia makupaloja.

Potilaita

Eilen oli agilitykisa Vantaalla. Vaikka pakkasta oli meillä kotona aamulla 17 astetta, Vantaalla oli vain 8 astetta, kun menimme sinne yhdeksän jälkeen. Maksien hyppyrata oli ensimmäisenä klo 10. Tein lenkin  ja Kati kävi tekemässä hyppyjä ja putkia lämmittelyalueella ennen rataan tutustumista.

Radalla oli hyviä pätkiä, mutta Ronja ei ollut kunnolla "kuulolla", kuten usein käy ensimmäisellä radalla. Tuloksena oli  hylätty.  Kun vein Ronjan kävelylle, huomasin, että hän liikkui jotenkin oudosti. Pihakin oli tosi jäinen, joten en tiennyt, mistä jäykät liikkeet johtuivat. Aurinko lämmitti jo mukavasti, joten vein Ronjan vähäksi aikaa autoon rauhoittumaan.

Kun menin hakemaan Ronjan, tajusin heti, että tänään ei  enää kilpailla. Liikkuminen teki kipeää. Haettiin kilpailukirja pois. Kati lähti isänsä kyydissä  kotiin Ronjan kanssa ja minä menin töihin. Onneksi kotoa löytyi Rimadyliä. Valvoin Ronjan kanssa yöllä, koska jokainen liikahdus sattui ja Ronja vinkaisi.

Aamupäivällä soitin päivystävälle eläinlääkärillle ja sain kipulääkereseptin Porvooseen apteekkiin. Ronjalla on myös maha sekaisin, joten ostin eläinlääkärin neuvosta myös Canicuria. Iltapäivällä kipu, joka on oikeassa lavassa, näytti helpottavan. Ronjalla on aika hierojalle keskiviikkona.

Olemme seuranneet Aikon hampaiden paranemista jännittynein mielin. Suu on huuhdeltava kaksi kertaa päivässä Hexarinsellä. Siitä Aiko-poika ei pidä. Aluksi tehtiin niin, että Kati piti kiinni ja minä ruiskutin nestettä. Nyt Kati hoitaa koko jutun yksin, mutta helppo juttu se ei ole. Kun Kati ottaa ruiskuun suuhuuhdetta, Aiko lähtee karkuun. En tiedä, onko se osittain leikkiä, koska häntä heiluu ja Aiko näyttää lällättävän: "Etpäs saa minua kiinni". Kun Kati ottaa Aikon kiinni ja sanoo: "Avaa suu", Aiko avaa suunsa ja homma saadaan hoidettua.

Alkaa jo uuvuttaa tämä koirien sairastupa!

Kaikenlaista viime viikolta

Maanantai Aiko harjoitteli Katin kanssa agilitytreeneissä ensimmäisen kerran keinua. Minä harjoittelin Ronjan kanssa hallin pihalla tunnistusnoutoa ja seuraamista.

Tiistaina tein töitä kotona. Soitin nuohoojalle sopiakseni nuohousajan. Hän kysyi, voisiko hän tulla jo puolen tunnin kuluttua. Kääk! Autoni oli Joonaksella Järvenpäässä ja autossa oli Aikon häkki. Nuohooja sanoi, että hän ei pelkää koiria. No, laitoin ensin Aikon makuuhuoneeseen oven taakse. Ronja vuhkasi nuohoojalle, mutta antoi sitten rapsuttaa. Kun nuohooja oli käymässä ulkona, otin Aikonkin olohuoneeseen. Pidin molemmat koirat edessäni kontaktissa, kun nuohooja tuli takaisin. Huh, selvisin...

Tiistaina Ronja ei päässyt agilityyn, koska Kati loukkasi peukalonsa hiihtoladulla. Porvoon sairaalan päivystyksessä meni 2½ tuntia. Ehdin vielä Aikon kanssa tokotreeneihin. Taina videoi seuraamistamme. Minun pitäisi muistaa kävellä Aikon kanssa lyhyemmillä askelilla kuin Ronjan kanssa. Kaikki jäävät liikkeet, myös liikkeestä istuminen onnistuivat.

Keskiviikkoaaamuna tein Ronjan kanssa tokotreenin parkkipaikalla. Ohjattu nouto alkaa sujua. Kiva, että aamullakin on valoisaa.

Torstaina ajettiin Katin ja Aikon kanssa Veikkolaan Anidentiin. Meillä oli vastaanottoaika klo 18.00, mutta edellinen asiakas ei ollut tullut, joten pääsimme sisään etuajassa. Klo 18 olimme jo pihalla poislähdössä 80 € köyhempinä.

Diagnoosi:  esitarkastus hammashoitoa varten. Epäily kiillevauriosta. Yleistarkastuksessa todetaan jonkin verran hammaskiveä ja plakkia. Epäiltyjä kiillevaurioalueita ei pysty hereillä tehdyssä tutkimuksesssa näkemään ja ne onkin tutkittava tarkemmin nukutuksessa.
Varataan aika 1,5 h: hammastarkastus, hampaiden röntgenkuvaus, puhdistus ja tarvittaessa kiillevaurioiden pinnoitus. Hinta-arvio noin 400 € ja pinnoitukset noin 100-200 €.

Menen sinne tiistaina 12.3. Aikon kanssa seuraavan kerran.

Siitä tulikin mieleeni, että seikkaillessani pentusivuilla huomasin ensimmäisen kysymyksen pentuihin liittyen olevan, että mitä pentu maksaa. Tuonne hammaslääkärilleni taitaa mennä yhden pennun hinta.

Perjantaina laiskotti niin, että en jaksanut tehdä mitään muuta kuin lenkit koirien kanssa. Olen nyt käynyt 2 viikkoa lenkillä molempien koirien kanssa. Ensin oli talviloma ja tällä viikolla Katin peukalo on ollut kipeä. Aiko ei haistele juuri ollenkaan lenkillä. Se johtuu joko siitä, että Ronjan kanssa mennään reippaasti eteenpäin eikä jäädä nuuskuttelemaan tai siitä, että ollaan tehty Sannan "nöyryysharjoituksia" seuraamisessa.

Lauantaiaamuna tehtiin peltolenkki. Oli pakkasta, mutta se ei haitannut. Ronja juoksenteli ties missä, mutta Aiko kulki lähellä. Iltapäivällä tokoilin sekä Ronjan että Aikon kanssa. Aiko oli niin ihanan innokas! Ronjan kanssa meni hyvin ohjatun suunnat, kaukokäskyt ja luoksetulo. Kentällä oli  merkkejä Z:taa varten, joten ruutu ei meinannut löytyä.

Tänään koirat ovat keskittyneet luiden syöntiin pihalla. Lumen alla on niin liukas jää, etten uskaltanut mennä tokoilemaan. Ronjan mielestä paras palkka on pallo, jonka hän mieluiten nappaa lennosta.

Talvilomalla

Olen katsellut pellolle keittiön ikkunasta, josta näen hyvät ladut. Tänään siellä oli paljon hiihtäjiä. En ole itse uskaltanut lähteä sinne, koska olen flunssassa ja yskin.

Torstaina päivällä käytiin tekemässä omat agilitytreenit hallilla. Kati teki Ronjalle lyhyen radan, jossa oli myös keinu. Aikon kanssa Kati harjoitteli keppejä ja piti hauskaa radalla. Ilmeisesti se oli hauskaa Aikonkin mielestä, koska Aiko halusi heti takaisin sisälle, kun käytin hänet pihalla pissalla.

Eilen Kati oli Ronjan kanssa Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa agilitykisoissa. He osallistuivat yhdelle agilityradalle ja hyppyradalle. Tuloksena oli 2 x hyl. Tulipahan käytyä muuallakin kuin Vuokkoset Areenalla.

Iltapäivällä tokoilin Aikon kanssa. Tein seuraamista, luoksetuloa ja noutoa. Tein ensin seuraamista niin, että tavoitteena oli pitää Aiko riittävän lähellä, koska hän pyrkii erkanemaan pitäessään kontaktia. Sitten Kiia heitti Froliceja maahan. Mentiin ensin niiden vierestä ja sitten niiden yli, mutta Aiko ei yrittänut ollenkaan nuuskutella niitä. Nyt hän ei edes yrittänyt kiertää niitä niinkuin hän yritti keskiviikkoiltana. Mitä heittelisin seuraavaksi maahan houkutukseksi? Noudossa harjoittelin kapulan palautusta. Jätin Aikon odottamaan, pudotin kapulan minun ja Aikon väliin ja Aikon piti tuoda kapula sivulleni.

Tänään oli Ronjan tokotreenin vuoro. Ruudussa Ronja kääntyi Kiiaa kohti, koska hän arvasi että Kiialta lentää pallo palkaksi ruutuun. Ohjatussa noudossa Ronja ei osannut tuoda oikeanpuoleista kapulaa. Vaikutti siltä, että hän ei nähnyt sitä. Paistoikohan aurinko liian kirkkaasti hangelle? Luoksetulon stopit olivät tänään hyvät. Zetan jäävissä tuli ensimmäisessä käskyssä virhe. Taisi olla vikaa sekä kuulossa että näössä :) Kaukokäskyissä seiso-maahan -siirtymä on vaikein. Siinä Ronja tulee helposti eteenpäin.

Vaikka en uskaltanut mennä hiihtämään, kävin molempien koirien kanssa aamulla kunnon lenkillä (5 km). Iltapäivällä kävelin vielä Ronjan kanssa tunnin verran. Katikin jaksoi ulkoilla Aikon kanssa iltapäivällä.

Katille ja Ronjalle LUVA

Vein Katin ja Ronjan agilitykisaan Vantaan Ojangolle. Ensin oli hyppyrata, jolta tuli HYL. Ronja hyppäsi yhden ylimääräisen hyppyesteen, muuten rata sujui mainiosti.  Sitten oli agilityrata, josta tuli puhdas nolla noin 10 sekuntia alle ihanneajan.

Kati ja Ronja pääsivät palkinnoille sijoittuen toiseksi.

Paluu arkeen

Maanantaina lapsilla alkoi koulu. Minä "lomailin" torstaihin asti. Tiistaina olin kotona koko päivän. Tein vähän töitä. Koirien olemassaoloa ei edes huomannut. Ne vain nukkuivat koko aamupäivän. Se on varmaankin niillä tapana, kun me olemme töissä ja koulussa.

Tiistai-iltana oli Ronjan ja Katin agilitytreeni. Muiden jo lähdettyä Kati jäi kouluttajan kanssa harjoittelemaan keinua. Kouluttajan mielestä Ronjan keinuongelma ei ole paha. Ronja meni monta kertaa koko keinun lohipyöryköiden avulla.

Illan päätteeksi oli Aikon ohjattu tokovuoro. Aiko pääsi treenaamaan tällä kertaa viimeisenä. Minun piti herättää häkissään nukkuva koira tekemällä sille ensin luoksetulo. Sitten näytin Sannalle, kuinka hyvällä vauhdilla Aiko on oppinut palauttamaan noutokapulan. Aiko nostaa laukalle heti napattuaan kapulan suuhunsa. Päätettiin, että noutoa harjoitellaan melko harvoin ja vain pari toistoa kerrallaan. Sovitiin, että seuraava projekti on kaukokäskyt, koska niiden opetteluun menee paljon aikaa. Paikallaolo tehtiin viimeiseksi. Aikon molemmin puolin oli narttu ja toisessa reunassa novascotiannoutajauros Toivo. Aiko haisteli vähän maata, mutta ei katsellut muita koiria.

Keskiviikkoaamuna kävin hallilla viimeisen lomapäivän kunniaksi. Harjoittelin tokoa lähinnä Ronjan kanssa. Harmi, että luoksetulon pysäytykset meinaavat taas mennä pitkäksi.Tein hyppynoutoa sekä puu- että metallikapulalla. Vaikka Ronja inhoaa metallikapulaa, se pysyy suussa myös hyppynoudossa. Aiko menee jo ripeästi ruutuun koko matkalta (yli 20 m).Yleensä treenatessani yksin juoksen ruutuun leikkimään Aikon kanssa, mutta nyt onnistuin saamaan Aikon seisomaan siellä.

Viikonloppuna halli oli niin varattu, että en saanut meille yhtään tuntia. Eilen tein vähän aikaa tokoa molempien koirien kanssa ulkona. Pakkasta oli noin 15 astetta. Ronja palelee helpommin kuin Aiko. Tassut jäätyvät.  Ronja on tulossa vanhaksi.

Kävin sekä eilen että tänään aamulla peltolenkillä koirien kanssa. Minä kävelin luistelulatua, koska sitä ei ollut ajettu pariin viikkoon ja näin ollen latu ollut kunnossa. Ronja juoksenteli turhan kaukana. Tänäkin aamuna se etsi varmaankin jänistä ja juoksi ohitseni nenä maassa kuin olisin ilmaa. Onneksi Aiko pysyy lähellä. Välillä Aiko ottaa spurtteja Ronjan perässä, mutta tulee pian takaisin.

Aloitin viikko sitten sunnuntaina kouluttajana pentukurssilla. Eilen oli kurssin toinen kerta. Opeteltiin palkitsemista ja  katsekontaktia. Kaikki pennut ovat 4 kk - 6 kk, mutta niin ihanan erilaisia, kuten niiden ohjaajatkin. Hallissa on hyvin tilaa kuudelle koiralle, joten kaikki saavat harjoitella rauhassa.  

Aiko agilitytreeneissä juoksuisten narttujen kanssa

Tällä viikolla alkavat taas ohjatut harjoitukset joulutauon jälkeen.

Eilen illalla oli Aikon agility. Hallilla juoksunartut saavat treenata juoksuhousuissa. Mitä luulet, osasiko Aiko keskittyä agilityyn, kun yhdellä oli juoksut parhaimillaan, toisella oli juuri loppunut ja kolmannella oli kohta alkamassa? No, ei.

Halli oli jaettu kahteen osaan: takaosassa harjoiteltiin keppejä ja edessä oli pieni radan pätkä. Aiko oli tehnyt takana hienosti keppitreeniä. Melkein kaikki verkot sai jo ottaa pois. Tulin hallille katsomaan, kun oli Aikon vuoro tehdä rataa. Siitä ei tullut mitään. Aiko meni putkeen ja teki A:n. Kun piti hyppiä esteitä, Aiko otti hatkat ja lähti juoksemaan käytävää ulos haistelemaan ihania narttujen tuoksuja.

Jos tänä iltana on sama meininki tokotreeneissä, en mene hallille tottelevaisuuskokeeseen. Aiemmin juoksuisten narttujen piti olla poissa harjoituksista 4 viikkoa. Minua harmitti monesti, kun olin ilmoittautunut koulutukseen ja parin kerran jälkeen Ronjalla alkoi juoksu. Juoksun aikana ja sen jälkeen Ronjan keskittymiskyky oli muutenkin niin huono, että turha hänen kanssaan olisi ollut mennä pilaamaan toisten harjoituksia.

Eilen harjoittelin pihalla Ronjan kanssa tokoa. Tein mm. ohjattua noutoa. Tein harjoituksen nyt niin, että vein aluksi vain merkin ja noin 2-3 metriä merkin linjasta taaksepäin vasemman ja oikean kapulan. Kun Ronja oli tuonut molemmista suunnista kapulat, vein myös keskikapulan, mutta vein sen muita kapuloita etäämmälle... ja Ronja ei mennyt keskikapulalle. Useimmiten palkkasi kapulan nostamisesta ja kunnon vauhdista minua kohti kapula suussa, mutta kerran Ronjan piti tuoda kapula sivulle asti.

Ronja osaa mennä merkille, osaa suunnat ja osaa tuoda kapulan sivulle perusasentoon. Kunpa nyt saisin varmaksi sen, että keskimmäiselle kapulalle ei mennä koskaan.

Katsaus vuoteen 2012 ja tavoitteet vuodelle 2013 osa 1: agility

Uudenvuoden rakettien paukkuessa (on paukkunut jo torstaista lähtien)  on hyvä aika kerrata vuoden tapahtumia ja suunnitella tulevaa vuotta.

Minulla ja Katilla on selkeä työnjako koirien kouluttamisessa: Kati harrastaa agilitya molempien koirien kanssa ja minä tokoilen. Olen agilityssa vain kenneltyttö: toimin autokuskina, käytän Ronjan lämmittely- ja jäähdyttelylenkillä ja kannan Aikon häkin autosta hallille.

Tänä vuonna Kati ja Ronja aloittivat kilpailemisen. Ensin kesällä käytiin Mäntsälässä epiksissä, sitten HSKH:n Tehis Cupissa. Kati ja Ronja osallistuivat kahteen osakilpailuun ja näyttivät sijoittuneen maksimöllien lopputuloksissa kolmanneksi. Mäntsälässä ja ensimmäisessä Tehis Cupin osakilpailussa Ronja karkasi lähdössä luokseni. Totesimme, että minun on parasta sijoittua niin, että Ronja näkee minut koko ajan. Lähdössä olen tyly Ronjalle enkä katsokaa koiraan.  Sitten radalta Ronja juoksee suoraan minun luokseni.

Syksyllä Katilla kävi hyvä tuuri. Hän pääsi Sanna Toivolan agilityryhmään.  Sannan treeneissä on harjoiteltu lukemaan kolmosten ratoja. Harjoitukset ovat olleet välillä vaikeita, mutta Kati on todennut, että ei voi kehittyä, jos tekee aina vaan helppoja ratoja.

Muut ryhmän jäsenet olivat kilpailleet jo aiemmin. Kati ja Ronja aloittivat kisaamisen itsenäisyyspäivänä Vuokkoset Areenalla. Hankittiin kilpailukirja ja 2 x HYL. Tulos oli odotettu, sillä viimeisissä harjoituksissa ennen kisaa Ronja päätti, että hän ei mene keinulle. Kisassa oli samanvärinen keinu ja puomi kuin PORSKin hallilla, joten Ronja kieltäytyi kisassa molemmista. Eilen käytiin uudelleen kisaamassa. Toinen radoista oli hyppyrata. Siinä Kati myöhästyi ohjaamisessa radan loppupäässä ja tuloksena oli myös hyppyradalta hylätty.

Sannan ryhmä on aktiivinen. Eilisessä kisassa PORSKista oli kolme kilpailijaa ja kaikki olivat Sannan agilityryhmästä.

Katilla on tavoitteena saada Ronja ensi vuoden aikana kakkosiin. Se ei onnistu, jos keinua ei saada kuntoon. Ronja on pehmeä koira. Viime talvena Ronja teki hallilla lentokeinun ja sen jälkeen keinu piti rakentaa uudelleen. Nyt taas. Ronja täyttää ensi vuonna 7 vuotta. Kati on sitä mieltä, että 8-vuotiaan koiran kanssa hän ei kisaa enää ykkösissä. Harmi, jos tavoitteeseen ei päästä.  Ronja pitää agilitysta. Sille radalle pääseminen on jo palkkio. Jos belgi pysyy terveenä,sen kanssa voi kisata 10-vuotiaaksi.

Aikon kanssa agility on vielä alkutekijöissään. Kesällä Aiko ja Kati kävivät kaksi  kuuden kerran alkeiskurssia. Joulukuun alussa Kati ja Aiko pääsivät ryhmään treenaamaan kerran viikossa. Sama ryhmä jatkaa huhtikuun loppuun asti.

Aiko on hyvin erilainen agilitykoira kuin Ronja. Välillä Aikoa ei huvita koko laji. Aiko on ohjattava lähelle hyppyjä, muuten Aiko kiertää ne. Viimeksi hallilla "2 on 2 off "- oli niin kiva juttu, että Aiko jäi seisomaan puomin alastulolle eikä lähtenyt liikkeelle edes kutsusta. Keppien harjoittelu on kivaa ja putkeen on hauska juosta.

Tavoitteena on, että talven aikana Aiko oppii kaikki esteet ja ensi kesänä päästään mölleihin kisaamaan. Niin, ja että Aiko viitsii juosta koko radan.

Koiraharrastelijan viikko

Maanantaina Kati ja Aiko aloittivat agilityn jatkoryhmässä. Muut olivat harjoitelleet jo marraskuun ajan. Kouluttajana oli nuori tyttö, joka oli ilmoittautunut apukouluttajaksi, mutta onkin joutunut vetämään harjoitukset lähes joka kerta. No, onneksi Kati tietää melko paljon agilitysta. Siellä harjoiteltiin lyhyttä radan pätkää (3 hyppyä, putki, hyppy ja rengas), takaakiertoa ja pöytää.

Tiistaina Katin ja Ronjan agilityryhmän Sanna-kouluttaja oli kipeänä. Ryhmällä oli omatoimitreenit. Myös minun ja Aikon tokokouluttaja Sanna oli sairaana, ja meilläkin oli omatoimitreenit. Tein Aikon kanssa peruuttamista. Nyt Aiko osaa jo seurata peruuttaen suorassa. Kertasin kaikki jäävät liikkeet: liikkeestä maahanmenon, liikkeestä istumisen ja liikkeestä seisomisen. Aiko osaa erottaa jo ne kaikki. Luoksetulossa yritetään edelleen keksiä keino, jolla saataisin pois käteen tai jalkaan osuminen luoksetulossa lopussa. Nyt koetetaan saada Aiko unohtamaan vasen käsi. Minulla on oikeassa kädessä iso lelu, joka lentää kun Aiko tulee sivulle. Projektin alla on myös noudon palautusvauhdin parantaminen. Kun Aiko on tarttunut kapulaan, palkka lentää taakse.

Keskiviikkona harjoittelin aamulla paprikapalkalla kaukokäskyjä Aikon kanssa. Ronja sai noutaa metallikapulan ennen iltaruokaa. Minä lähetin kisakirjeet 15.12. tokoon. Sain työkavereilta synttärilahjaksi 2 pulloa viiniä. Oli kuulema vaikea löytää viinejä, joissa olisi koira-aihe. Toisen viineistä on Collio-valkoviini, jossa on mäyräkoiran kuva. Punaviini (myös italialainen) on  nimeltään Trifula. Sen etiketissä on piirretty koira.

Torstaina käytiin Katin ja Ronjan kanssa Vuokkoset Areenalla hakemassa Ronjalle agilityn kilpailukirja ja 2xhyl. Ronja oli keksinyt jo tiistaina, että hän ei mene keinua, joten oli arvattavissa ettei hän mene keinua myöskään kisassa; eikä mennyt sitten puomiaakaan. Ronjalla oli siellä oikein mukavaa: hän sai paljon rapsutuksia sekä tutuilta että vierailta ihmisiltä.

Perjantaina Joonaksen sb-harjoitusten aikaan kävin hallilla tokoilemassa. Ronjan kanssa työn alla on ohjattu nouto.  Tämän lisäksi treenattiin luoksetulon pysäytyksiä ja kaukokäskyjä. Aikon kanssa harjoittelin noudon palautusta ja alo-hyppyä. Aiko tepastelee seiso-käskyn jälkeen, ja se pitäisi saada pois.

Aikoa nukkuu...

Ronja nukkuu

Lauantaina koirilla oli taas vapaapäivä.Olisin mennyt katsomaan tokon PM-kisoja messariin, mutta juhlin muutamien kavereideni kanssa syntymäpäiviäni. Aikokin oli nätisti vieraiden kanssa. Poikkeuksena oli Mar-Leenaa, jolla oli nahkatakki. Häntä Aiko olisi halunnut astua ;)

Tänään koirat pääsivät juoksemaan vapaana pellolle.