Tätä olen miettinyt....

Mitä ollaan tehty tällä viikolla?
Maanantaina Kati kävi Ronjan kanssa Sannan treenissä. Olihan kiemurat.

Tiistaina tein kotona töitä, joten aloitin päivän peltolenkillä koirien kanssa. Illalla ajoin Porvoon Kerkkooseen rally-tokotreeneihin molempien koirien kanssa. Tein ALO-radan molempien koirien kanssa kahteen kertaan.

Keskiviikkoaamuna Ronjalla oli aika hierojalle. Selässä oli jotakin lihaskireyttä. Kysyin Tytiltä, sanooko hän joskus hieronnassa käyville, että nyt olisi parasta olla treenaamatta tai kisaamatta agilityssa. Hän totesi, että kyllä hän on sanonut, esimerkiksi silloin kun koira on liian lihava tai lihakset ovat pahasti jumissa. Puhuimme myös koirista, jotka jäävät eläkkeelle Ronjan ikäisinä. Mahtaa olla tylsä elämä entisellä harrastuskoiralla.

Torstaina Kati jäi lukemaan kokeeseen, vaikka Aikolla olisi ollut agilitytreenit. Minä olin iloinen Tapiolasta tulleen viestin takia. Tapiola korvaa Aikon eosinofilisen granulooman hoidon ja tutkimuksen.

Perjantaina käytin Ronjan rokotettavana. Ronja ei ole koskaan tykännyt eläinlääkärikäynneistä. Hän suhtautui epäilevästi eläinlääkäriin: meni minun selkäni taakse piiloon. Ronja sai rokotteensa, ja eläinlääkäri välttyi koiran puremalta. Ronjan hampaissa on niin vähän hammaskiveä, ettei sitä tarvitse poistaa.  Aiko oli mukana autossa. Käytin Aikon vaa'alla, koska Aiko ei saisi lihoa eikä laihtua. Aiko painoi 16,6-16,7 kg, kun eläinsairaalassa Aikon paino oli 16,8 kg. Olen siis osannut antaa aikalailla sopivan määrän uutta ruokaa.

Aiko 2 v 9 kk

Lauantaiaamuna kello soi seitsemältä. Ajoin lumisateessa lähes auraamatonta tietä hallille tokoilemaan. Kukaan muu ei tullut treeneihin, joten saatiin harjoitella ihan omassa rauhassa.

Olen miettinyt, millaista elämä olisi, jos ei harrastaisi mitään koirien kanssa. Kävisi vain kävelyllä niiden kanssa ja antaisi niille kaksi kertaa päivässä ruoan, ei mitään muuta. Mihin käyttäisin kaiken koiraharrastuksilta säästyneen ajan ja rahan?

Sohvachampions

Luin eilen Hesarin kuukausiliitteestä jutun  geenivirheestä, joka aiheuttaa Huntingtonin taudin. Tauti voidaan todeta verikokeesta. Osa tautia sairastavan suvun ihmisistä ei halua käydä testissä, koska he eivät jaksaisi elää, mikäli saisivat tietää perineensä geenivirheen. Mietin, olisiko minulle ollut parempi, etten olisi saanut tietää Aikon sairastavan perinnöllistä munuaisten vajaatoimintaa. En tiedä, kuinka paljon ruokavalio oikeasti auttaa. Nyt seuraan joka päivä, onko Aikolla oireita.