Aiko koirahieronnassa

Osallistuin Aikon kanssa koirahierontakurssille. Siellä oli kuusi koiraa, joista 3 oli kooikkereita.

Kurssin aluksi oli teoriaa ja Aiko sai olla häkissään pari tunnin ajan. Hän osasi rauhoittua siellä hyvin. Kuuntelimme teoriaa siitä, milloin ja miten koiraa voidaan hieroa ja miksi koiria on hyvä hieroa. Kokeilimme toistemme selkään hierontaotteita ennen kuin otimme koirat hierottavaksi.

Aiko oli aluksi varsin epäluuloinen. Luulin jo, ettei hieronnasta tule mitään, mutta tassujen ja varpaiden välien hieronta tuntui niin hyvältä, että  vihdoinkin Aiko suostui menemään makuulle. Kyljet, eturaajat, hartiat ja pään sain hieroa rauhallisena makaavaa koiraa.

Lopuksi saimme vielä vinkkejä venyttelyyn ja syvien lihasten treenaamiseen. Kuuden tunnin kurssi oli uuvuttava myös minulle. Toivon, että  jaksan ja ehdin hieroa koirat kerran viikossa. Huomenna hieron Ronjan, jotta palautan mieleeni tänään harjoittelemani asiat.

Koirahieronnan jälkeen raukeana

Lohjalla pentunäyttelyssä

Heräsin kuudelta ja katsoin ulos: lunta sataa ja on jo satanut melkein 10 cm. Vain lehdenjakaja oli ajanut tiellä. Käytin koirat lenkillä. Kävelytiellä näkyivät vain jäniksen jäljet. Huh, mikä keli ja minun piti lähteä Katin ja Aikon kanssa Lohjalle...

Pääsimme ajoissa perille, vaikka moottoritielläkin oli aurattu kunnolla vain yksi kaista ja vaikka matkalla oli muutama hyvin varovainen kuski, jotka jouduin ohittamaan.

Kooikkereita oli näyttelyssä neljä: kaksi narttua (Black Amiikos 5-7 kk) ja kaksi urosta.  Odottelimme vuoroamme Orbellen Kylen eli Vilin isännän ja emännän kanssa. Heihin oli mukava tutustua. Toivoimme, että meidän ei tarvitsisi jäädä ryhmäkehään...

Ja niinhän siinä sitten kävi. Aiko oli paras uros ja Black Amiikos Ysanne Yosta oli paras narttu ja ROP.

Aiko oli kovasti kiinnostunut narttukoirista. Hyvä kun malttoi tulla kehään, kun nuori narttu oli kehän reunassa. Paras narttu oli myös Aikon mielestä ihana, mutta myös Vilin kanssa olisi ollut kiva leikkiä kehässä.

Hyvää uutta vuotta 2012

Otimme uuden vuoden vastaan Lohjansaaressa. Siellä ammutaan ilotulitusraketteja vain luvallisena aikana, joten elämä koirien kanssa on helpompaa kuin täällä Pornaisissa. Käytimme koirat päivällä lenkillä. Illalla koirat käytettiin ulkona erikseen, jotta Aiko ei ihmettelisi Ronjan käytöstä. Kati käytti Aikon pissalla vielä klo 23, jolloin kuului jo pauketta, mutta Aiko oli vain istunut ja kunnellut ääniä. Puolen yön aikaan kun raketit paukkuivat, Aiko veti sikeitä kyljellään ja Ronja makasi pöydän alla. Näin selvittiin hyvin uuden vuoden raketeista.

Alkuviikosta käytiin tyttöjen kanssa sukuloimassa Kangasniemessä ja otettiin Aiko mukaan. Olen ilahtunut siitä, miten hyvin Aiko suhtautui lapsiin. Tavattiin yhteensä kuusi 2-8-vuotiasta lasta. Välillä kaksi lasta oli silittämässä Aikoa ja hän oli ihan rauhallinen. Hän innostui jopa vetämään lelua 2-vuotiaan pojan kanssa. Ilmeisesti Aiko ei vetänyt tosissaaan, sillä pikkupoika pysyi pystyssä.

Ronjasta on tullut leikkisä. Ronja ja Aiko ovat leikkineet viime perjantaista lähtien joka päivä takapihalla takaa-ajo- ja painileikkejä. Hyvä niin! Eipähän Ronja pääse lihomaan ja Aikokin saa hyvää liikuntaa.