Katsaus huhtikuuhun

Huhtikuun alussa Kati ja Ronja kisasivat agilityssa pitkän tauon jälkeen. Hyllyjä tuli. Monna Rantanen oli kuvaamassa koiria. Ronjasta otettiin muutama kuva.

Seuraavalla viikolla perjantaina oltiin agilitykisoissa Kotkassa. Nyt meni paremmmin, sillä kaikilta radoilta tuli tulos, vaikka yhtään nollaa ei tullutkaan.

Kun tultiin kotiin, Aiko oksensi. Hän meni ulos ja oksensi vielä toisen kerran. Yöllä kuulin hänen yökkäilevän kerran. Pelotti. Kirjoitin jo päiväkirjaani, että tämäkö on lopun alkua. Tyttöjen mielestä minä "aina ylireagoin".

Orimattilassa oli rally-tokokilpailu 13.4. Kävin kokeilemassa kisaamista Ronjan kanssa ja hankkimassa myös virallisen kisakirjan. Saatiin 97/100 p. ja sijoituttiin kolmanneksi.

Keskiviikkona ennen pääsiäistä Aikolla oli kontrollikäynti Yliopistollisessa Eläinsairaalassa. Munuaisarvot olivat laskeneet vähäproteiinisella ruokavaliolla, mutta alkalinen fosfataasi (AFOS) oli kohonnut. Syynä oli ilmeisesti edellisen perjantain oksentelu. Alkusyksystä mennään seuraavan kerran kontrollikäynnille, jos Aiko säilyy hyvävointisena. Kesällä pitää muistaa, että Aikolle ei saa antaa tulehduskipulääkkeitä. Mikäli joudutaan rauhoittamaan, vaikka vain tassuhaavan ompelemista varten, Aiko on "laitettava tippaan" ja verenpainetta on seurattava.

Hyvää palvelua eläinsairaalassa: side sopii hyvin hihnan väriin

Pääsiäisenä oltiin mökillä. Koirat kävivät uimassa; Aikokin! Olin ollut jotenkin ajattelematon ja en ollut laittanut koirille punkkikarkoitetta. Poimin Aikon turkilta kaksi kävelevää punkkia ja poistin punkkipihdeillä yhden mökillä ja kaksi pääsiäisen jälkeen kotona. Ronjan kainalosta löysin yhden. Yäk! Ostin molemmille Symppis-pannat. Ne haisivat tosi pahalle aluksi, mutta toivottavasti toimivat.

Vapun aikaan juhlittiin Aikon 3-vuotissyntymäpäivää. Aiko sai oman kakun ja synttärilahjaksi pallon.

Lomailua

Keväällä suunnittelin tekeväni vaikka mitä pitkän kesän aikana. Kesä, siis ainakin kesäloma, on kohta takana ja koirien kanssa ei ole tehty mitään erikoista. Voisin laittaa tänne viimekesäisiä kuvia koirista uimassa Kotojärvessä ja Lohjanjärvessä, mutta tämänkesäisiä ne ovat :)

Ronja ui juhannuksen aikaan mökillä niin paljon, että hierojan mukaan Ronjan selkälihakset olivat jumissa. Aiko ui, jos vesi on hyvin lämmintä tai jos sille heitetään lelua tai riistapukkia. Mieluiten Aiko kahlailee rantavedessä.

Mitä muuta on tehty kuin uitu? Kati ja Ronja kävivät kahdesti Purinalla agilitykisoissa ja onnistuivat saamaan ensimmäisen LUVAn kakkosista. Viime viikonloppuna he kisasivat 28 asteen helteessä Tuusulassa. Ronja jaksoi juosta uskomattoman hyvin.

Tiistaisin on ollut agilitytreenit, torstaisin tokotreenit ja sunnuntai-iltaisin olen käynyt Aikon kanssa rally tokossa. Olen treenannut tokoa laiskasti, vain kerran tai kaksi viikossa. Aikon kanssa projektina on tunnistusnouto ja Ronjan kanssa ohjattu nouto. Rallytokoa varten olen opettanut Aikoa tulemaan sivulta eteen ja edestä suoraan vasemmalle sivulle tai oikealta puolelta takaa kiertäen vasemmalle sivulle.

Olen iloinnut siitä, että Aiko on nukkunut toukokuusta lähtien läpi yön herättämättä minua. Viime talvena Aiko pyysi usein yöllä ulos. Ehkä kipeät hampaat herättivät tai Aiko joi normaalia enemmän, koska oli kipeä. Nyt Aiko-poika nukkuu hyvin yhdeksään asti eikä sillä ole kiire minnekään.

Olemme olleet kolme kertaa mökillä useamman päivän ajan ja koirista ei ole löytynyt yhtään kiinnittynyttä punkkia. Aikon turkista olen napannut muutaman juoksevan elukan pois. Minulta löytyi selästä punkki. Onneksi Kiia huomasi sen saunassa ja se saatiin pois, kun se oli vielä ihan pieni. Sain sen varmaankin, kun olin poimimassa vadelmia.

Kesän ensimmäinen mökkireissu

Oltiin lauantaista sunnuntaihin mökillä koirien kanssa. Kun mentiin veneellä, Aiko oli niin innoissaan, että tärisi. Molemmat koirat menivät uimaan heti saareen päästyään.

Oli kaunista, sillä omena- ja päärynäpuut kukkivat. Linnut lauloivat niin, että Aiko ei malttanut levätä ulkona.

Aiko nauttii kesästä

Aiko kuistilla

Aiko viihtyi rannassa katsellen taivaalla lenteleviä lokkeja ja järvessä uivia valkoposkihanhia.

Aamulenkillä metsässä Aiko pysyi hyvin luonani, mutta Ronja kävi jossakin ja tuli takaisin likaisena. Ryökäle oli käynyt kierimässä jossakin. Vein sen sitten uimaan heti aamusta.

 

Ronja aamu-uinnilla

Ronja ui ja ui. Tänään hän liukastui kalliolla tai hypätessään märältä laiturilta ja näytti ontuvan vähän takatassuaan, kun tultiin kotiin.

Viikonlopun kuulumisia

Eilen käytiin katsomassa Akiran MH-kuvaus. Olin ilmoittanut Aikon MH-kuvaukseen, mutta peruutin sen. Tutustuin alkuviikosta testiin kunnolla ja huomasin, että MH-kuvauksen alussa testinohjaaja koskettaa koiraa käsin päästä varpaisiin ja tarkistaa lopuksi hampaat. Aikolle hampaiden tutkiminen on arka asia, koska kipeää suuta on katsottu monta kertaa tänä keväänä. Ajattelin, että en halua ahdistaa koiraa. Voin mennä MH-kuvaukseen myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Saija oli järjestänyt A-poikien pentuetapaamisen kuvauksen jälkeen. Käytiin yhdessä syömässä (ilman koiria), kahvilla Tytin ja Villen luona ja sitten vietiin koirat uimaan Hyvinkään koirauimalaan. Aiko haki mielellään uimaleluaan. Saija toivoi, että koirat olisivat väsyneitä illalla. No, Aiko nukkui päiväunet ja sitten taas oli kiva leikkiä.

Tänä aamuna oli viimeinen (=4.)  kerta rally-tokon alkeiskurssia. Hannele Pirttimaa ("oikea" rally-tokotuomari)  tuli pitämään meille möllikokeen. Suoritin radan Aikon kanssa viimeisenä. Tein sen ilman makupaloja. Radalla oli melko pitkä juoksuosuus, jossa oli kääntyminen vasempaan ja spiraali. En ole aiemmin juossut spiraalia, joten se ei ollut minun ja Aikon paras osuus. Lisäksi Aiko kävi haistamassa yhtä kylttiä, eteentulo oli vino ja parissa kohdassa hihna kiristyi. Saatiin 89 pistettä (/100 p.) ja tultiin kisassa toiseksi.

Kati oli Ronjan kanssa Uudenmaan kennelpiirin nuorten ja koulutusohjaajien agilitykoulutuksessa. Heidän vuoronsa oli heti meidän rally-tokon jälkeen. Ronja sai paljon rapsutuksia naiselta, jonka edellinen koira oli ollut groenendael.

Vielä iltapäivällä Aiko oli puhdas uimisen jälkeen

Aikon suosikkipaikka kuistilla

Nauravat koirat

Kevät on tullut

Aamulla koirat pääsivät pellolle juoksemaan. Ronja juoksi taivaalla lentävien sorsien perässä edes takaisin ja Aikokin otti spurtteja Ronjan perässä.

Ronja jaksoi juosta hyvin, sillä hän teki rasvatankkauksen eilen. Maukas ja luonteikas Salaneuvos-juusto (300 g) maistui hyvältä. "Joku" oli jättänyt sen pöydän reunalle eikä Ronja voinut vastustaa kiusausta.

Juostessa Ronjalle tuli lämmin, joten hän kävi vilvoittelemassa ojassa. Kastautuminen riitti: talviturkki on nyt heitetty.

Viikonlopun kuulumisia

Lauantaiaamuna menin Tuusulan Nahkelaan katsomaan koikkereiden tokomestaruuskisaa. Petyin, kun huomasin, että kokeessa oli vain yksi koikkeri, sekin alokasluokassa. Katselin Aikon kanssa koiria kisapaikalla ja tein kentän reunassa alokasluokan liikkeet paikallaoloa ja hyppyä lukuunottamatta.

Koikkerin paikallaoloryhmässä oli häiritsevästi vinkuva spanieli. Sen vieressä ollut bordercollie lähti paikalta emäntänsä luo. Sitten tapahtui se, jota eniten pelkään Aikon kanssa: koikkeri lähti rähisten toisen koiran luo. Kehässä oli melkoinen hulabaloo. Paikallaolo uusittiin yhden paikallaoloryhmän jälkeen. Tuomari antoi kaikkien muiden kuin koikkerin tulla uudelleen paikallaoloon. Se oli väärin, sillä bortsu oli lähtenyt paikaltaaan ensimmäisenä eikä olisi saanut uusia paikallaoloa. Uudessa paikallaolossa vinkuva spanieli tuli emäntänsä luo ja muut koirat tekivät onnistuneet paikallaolot.

Ajoin Nahkelasta mökille Lohjansaareen. Koska olin siellä hyvissä ajoin päivällä, päätettiin käydä kiertämässä Karkalinniemi. Koirat nauttivat lenkistä. He saivat juosta ja haistella metsässä. Polku menee paikoitellen aivan rannassa. Ronja kävi uimassa ja Aiko juomassa ja kahlaamassa. Aikokin osasi kulkea taitavasti pitkin pitkospuita.

Ronja matkalla Karkaliin

Pitkin pitkospuita

Koirat Karkalissa, Aiko taas kivellä

Ronja vilvoittelee uimalla

Aiko vilvoittelee kahlaamalla

Ennen saunaa heitin Aikolle muutamia kertoja riistapukkia ja uimalelua. Aiko ui, haki ja toi minulle käteen asti. Huomasin, ettei Aikolle voi heittää montaa kertaa, sillä pojalla nousee kierrokset aivan liikaa.

Aiko oli saaressa ilman hihnaa eikä karkaillut. Tänä aamuna Jaska ei saanut Aikoa mukaansa rannasta, koska koira halusi jäädä kahlaamaan rantaan ja katselemaan lokkeja. Aiko tuli kuitenkin, kun minä kutsuin :). Kerran Aiko lähti kuistilta metsän reunaan haukkumaan, mutta siellä oli vain orava.

Mukavasta lomatunnelmasta painajaiseen

Viime viikonloppuna meidän piti mennä Aikon kanssa Mäntsälään koiranäyttelyyn. Rupesin laittamaan näyttelyä varten tavaroita kasaan lauantaina illalla ja huomasin, että kooikkerit (1, siis ainoastaan Aiko) olisivat olleet jo lauantaiaamuna. Se siitä näyttelystä.

Tiistaina Kati lähti rippikoululeirille ja minä menin Kiian ja koirien kanssa mökille. Matkalla käytiin ostamassa Aikolle pelastusliivi, koska Aiko hyppää helppsti laiturilta veteen ymmärtämättä pääseekö sieltä ylös. Liivissa on tukeva kahva, josta koiran voi nostaa ylös.

Uusissa pelastusliiveissä

Uitiin, lenkkeiltiin. Aiko haki vesilelua ja riistapukkia. Vesilelu on niin mieluinen, että tein kalliolla yhtenä päivänä perusasentoa ja lyhyttä seuraamista ja palkaksi lelu lensi veteen. Ronja ui pitkejä lenkkejä monta kertaa päivässä.

Retkellä

Rantakäärme laiturilla

Ronja ui 

Ronja mummin luona kylässä

Aiko hakee lelua

Perjantaina mieheni veli, Heka tuli mökille. Kuulin rantaan koirien haukkuvan, kuten ne tekevät, kun mökille tulee viereita. Ilta meni mukavasti. Koirat olivat normaalisti. Lepäilivät lattialla ja makoilivat kuistilla, kun me istuimme mökin kuistilla. Yhdentoista aikoihin menin pesemään hampaat ja kun tulin sisälle mökkiin, Jaska sanoi, että Aiko oli purrut Hekaa käteen, kun tämä oli mennyt ottamaan kaapista ruokaa. Aiko yritti hyökätä vielä uudelleen, kun tulin sisälle.

Aamulla Heka tuli mökin pihalle. Aiko oli kiinni pitkässä narussa ja yritti samantien hyökätä Hekan päälle. Sain Aikon istumaan ja kontaktiin. Syötin Aikolle makupaloja ja Heka pääsi mökin kuistille. Siellä Heka syötti Aikolle lihapullaa ja koira rauhoittui. Kun Heka meni keittiöön tekemään aamupalaa, alkoi taas rähinä. Pakotin Hekan tekemään voileivät ja pidin Aikon kontaktissa ja käskyn alla (istumassa, makaamassa). Kun Heka meni syömään voileipiään olohuoneeseen, Aiko kävi nuuskuttamassa häntä ja oli ihan ok. Tapasimme myöhemmin rannassa ja siellä Heka oli Aikolle kuin ilmaan.

Aikon purukaluston kuva

Minulla oli aivan hirveä olo. Minun koirani on käynyt ihmisen kimppuun ja purrut. Aivan käsittämätöntä! Soitin Saijalle ja kerroin, mitä oli tapahtunut. Aiko oli todella väsynyt perjantaina, koska olimme aamupäivällä käyneet naapurisaaressa etsimässä kanttarelleja ja koirat juoksivat vapaana. Iltapäivällä uitiin ja Aiko haki leluaan. Olin antanut normaalia enemmän ruokaa, mutta Aiko saattoi silti olla nälkäinen. Aiko pitäisi viedä rokotuksiin ja teen sen heti alkuviikosta. Samalla lääkäri saa tutkia, onko koira terve. Tänäaamuna huomasin, että haukkumisen välissä Aiko ravisti päätään, joten korvat saattavat olla kipeät. Frontlinesta huolimatta Aikosta on löytynyt punkkeja ja niistä jää isot pahkurat Aikon ihoon. Lohjansaaressa on monelle ihmisellä ollut borrelioosi.

Jotain positiivista sentään. Viime yönä oli kolme kertaa ukkosen ilma: jyrisi ja salamoi, mutta koirat vain nukkuivat.

Taas yksi lomaviikko on vierähtänyt

Viime viikonloppuna oltiin taas mökillä saaressa. Aikon uimataito kehittyy hyvin. Ensimmäisen kerran Aiko pulahti veteen jo autorannasta laiturilta ennen kuin pääsimmme saareen. Aiko tuli  "meidän tyttöjen" kanssa uimaan melko syvälle, mutta ilmeisesti hän oli epävarma, sillä hän ui ympärillämme. Vaikka Aiko ui, en  kuitenkaan usko, että Aikosta tulee samanlaista uintihullua kuin Ronja on. Aikolle riittää uiminen kerran päivässä, mutta Ronjalle ei. Arvaa vaan, miten Ronja haisi, kun tulimmen mökiltä. Paksuturkkinen koira oli ollut lähes koko viikonlopun ajan märkä.

Aiko ja Ronja 10.7.2011

Vuosi sitten (10.7.) Aiko tuli meille. Mietin, että olemme ehtineet tehdä aika paljon erilaisia asioita hauskan Aiko-pojan kanssa. 

Tiistaina oli Aikon tokokurssin viimeinen kerta. Teimme kokeenomaisen treenin kehäänmeno tarkastuksineen ja liikkeenohjaajineen. Kasvattaja-Saija tuli tapaamaan meitä Porvooseen ja otti kuvia, joita on Featherfoxin blogissa. Paikallaolo ryhmäliikkeenä ei onnistu vielä. Kuinkahan monta vuotta menee ennen kuin Aiko pysyy varmasti paikallaan? Jaksaisinkohan opettaa paikallaolon pää maassa? Seuraaminen vaatii vain lisää harjoittelua, jotta saadaan kestoa. Aiko ennakoi jäävien liikkeiden lopussa olevat sivulletulot. Hypyn seisomasssa pysymistä pitää vahvistaa.

Ronja VOI-luokan harjoitukset olivat myöhemmin samana iltana. Kouluttaja totesi, että Ronja hallitsee voittajaluokan liikkeet teknisesti hyvin, mutta Ronjalla on asenneongelma. Hän on itsenäinen narttu, joka tekee mikäli haluaa.

Tiistai-iltana Aiko karkasi kaverinsa Jekun luo kävelytielle verkkoaidan läpi. Aiko on kuin kissa: se menee siitä mistä pää mahtuu.

Aikon agilityn alkeet jatkuivat keskiviikkona. Paikalla oli kahdeksasta koirakosta vain kolme ja harjoitteluaikaa oli kaksi tuntia. Onneksi Aiko osaa olla hiljaa häkissään. Vain koirien palkkaaminen vinkulelulla saa Aikon haukahtamaan.

Alkeisryhmässä on nuori tyttö, joka aloittelee agilitya perheen metsästyslinjaisella noutajalla. Hänen äitinsä kyseli Aikon rotua, koska tytär haluaisi samanlaisen omaksi koirakseen. Aiko on niin ihana!

Torstaisin osa Ronjan agilityryhmäläisistä on ollut lomalla, joten Aiko on päässyt harjoittelemaan siellä keppejä verkkojen avulla.

Viikonlopun kuulumiset

Perjantai-iltana matkustimme Hämeenkoskelle. Ystäväperheemme oli ostanut sieltä kesämökin. Ilta oli ihanan tyyni. Kaunista oli, mutta myös hyttysiä :)

Aiko viihtyi hyvin rannassa.

 Syy oli varmaankin tässä.

Ronja ui ihmeen vähän. Ehkä ranta oli vieras ja liian matala.

Lauantaina lähdimme omalle mökille. Matkalla pistäydyimme CityMarketissa ja ostimme myös verta. Heti mökille päästyämme kävimme tekemässä molemmille koirille verijäljet. Vähän jännitti, kuinka Ronja jäljestää verijäljen. Kun esittelin Ronjalle verisen sienen, Ronja väisti kauemmas. Kun Aikolle ensimmäisen kerran esiteltiin verinen sieni, Aiko nappasi siihen kiinni hampailla.

Sunnuntaiaamuna ajoimme 18 tuntia vanhentuneet jäljet. Aiko pysyi kohtalaisen hyvin jäljellä. Tarkempikin se olisi voinut olla. Ronja jäljesti ensimmäisen kolmanneksen todella hyvin nenä maassa. Makaus oli Ronjalle vain selkeä kulma. Loppumatkasta Ronja nosti kuonon maasta ja haahuili. Olisikohan jälki ollut niin helppo, ettei nenää tarvinnut pitää kunnolla maassa? Molempien koirien jäljet olivat noin 150 m.

Ronja ui. Aikokin ui. Heillä on vain se ero, että Ronja ui, koska uiminen on hauskaa, mutta Aiko ui vain jos on jokin syy uida. Aiko ui hakemaan lelua. Heitimme myös riistapukkia, ja sitäkin Aiko toi noin 3-4 metrin päästä.

Juhannuksen viettoa

Menimme torstaina mökille. Aiko kävi uimassa lastenrannasta, kun sille heitettiin lelua. Ronja kävi uimassa jo heti kun päästiin veneellä laituriin.

Aattoaamuna menimme molempien koirien kanssa saaren takaosassa olevaan metsään. Ronja katosi, mutta hetken kuluttua alkoi kuulua haukkimista rannassa olevasta ryteiköstä. Ronja oli löytänyt supikoiran. Siellä ne haukkuivat toisiaan lutakossa ja yrittivät käydä toistensa kimppuun. Kahlasin ja onnistuin saamaan Ronjan kiinni kaulapannasta. Koira haisi mudalta, mutta en huomannut fyysisiä vammoja. Minulla oli housut polvia myöten märät ja kaadoin vettä saappaista.

Ronja ei päässyt sen jälkeen koko juhannuksena juoksemaan takametsään. Vein Ronjan lenkille vain omaan rantaan. Kun hän ei päässyt muuten lenkille, hän lenkkeili uimalla. Sain huudella häntä tulemaan takaisin järveltä. Mietin, mitä tekisin, jos hänellä vaikka jalka kramppaisi. Veden lämpötila oli 16 astetta ja venekin oli lukossa.

Aattoiltana klo 18 on perinteisesti lipunnosto, jonne kaikki saarelaiset kokoontuvat. Otin Aikon mukaani, mutta Ronja jätettiin mökkiin. Aiko käyttäytyi erinomaisesti. Lipunnoston jälkeen meille oli tulossa mökkinaapureita viettämään iltaa, joten olimme kattaneet pöydän jo valmiiksi. Kun tulin rannasta mökille, näin Katin ilmeestä, että jotain oli sattunut. Ronja oli syönyt suuren määrän kinkkupuusteja. No, pakastimessa oli lisää ja Ronja nukkui tyytyväisenä pöydän alla koko illan.

Aiko ei pysy pihassa. Aina kun silmä välttää, hän karkaa. Useimmiten Aiko löytyy rannasta laiturilta miettimässä menisikö uimaan vaiko eikö menisi tai lastenrannasta seisomassa mahaa myöten vedessä. Onneksi Ronja osaa etsiä Aikon. Tänä aamuna Ronja oli tuonut Aikon mökin takaa polulta. Kun olimme lähdössä pois mökiltä, Aiko karkasi taas. Kun Ronjaa pyydettiin etsimään Aiko, hän kuunteli hetken ja juoksi rantaan: siellähän se Aiko oli, ja Ronja sai palkata itsensä uimisella.

Helluntain hulinat

Aiko oli Järvenpäässä koiranäyttelyssä. Tuomarina oli norjalainen Siv Sande. Aiko sai ihan kelpo arvostelun  (EH), sijoittui luokassaan toiseksi (JUK-2).

Ronja oli samaan aikaan tokoilemassa Askolassa. Päästiin sinne varapaikalta. Tuloksena VOI2, 242 pistettä.  Paikallaolosta tuli täysi kymppi, liikkeestä istumisesta 9, muut olivat 6-8½. Menetimme monta pistettä, kun Ronja ei mennyt ensimmäisellä käskyllä maahan luoksetulossa eikä kaukokäskyissä.

Illalla koirat kävivät virkistäytymässä. Molemmat uivat! Aikokin meni ihan vapaaehtoisesti hakemaan lelua vedestä.