Hyvästi toko!

Vuonna 2006 elokuussa meille tuli 5 kk vanha groenendael narttu, Ronja, joka oli hyvin vilkas ja ehtiväinen. Koti oli kuin hävityksen kauhistus, kun tulin töistä kotiin. Piti tehdä jotakin, joka väsyttäisi koiraa. Luin jostakin, että Salme Mujunen oli julkaissut kirjan ”Tie tottelevaisuusvalioksi”.  Tilasin sen ja ryhdyin harjoittelemaan. 

Kilpailin Ronjan kanssa alokasluokassa kuusi kertaa saadakseni koulutustunnuksen TK1 (2010) ja kahdeksan kertaa saadakseni koulutustunnuksen TK2 (2011). VOI1-tuloksen sain kuudennella kerralla (2012), mutta kilpailin voittajaluokassa vielä kolme kertaa senkin jälkeen. Kun en saanut lisää ykköstuloksia, kyllästyin ja siirryin erikoisvoittajaluokkaan syksyllä 2013. Toisessa EVL-kisassa keväällä 2014 sain ensimmäisen 1-tuloksen. Kesällä 2014 ajattelin lopettaa, kun Inkoon kisassa Ronja juoksi pois kehästä ja sai punaisen kortin ja kun Vantaalla iltakisa meni huonosti.  Tänä vuonna kesäkuussa saimme vielä toisen ykköstuloksen.  En ole päässyt enää kisoihin, sillä kokeet ovat täynnä ja varalla on kymmeniä koiria. Tänä kesänä elokuussa tokosääännöt muuttuvat. En jaksa enää opetella uusia liikkeitä 9-vuotiaan koiran kanssa, joten Ronjasta ei tule tottelevaisuusvaliota.

Tokourallamme osallistuimme 31 kokeeseen. Huippuhetki alokasluokassa oli vuoden kisatauon jälkeen saatu toinen sija tuloksella 171 pistettä.  Olimme harjoitelleet vuoden ajan paikallaoloa, koska kisatreeneissä nuori uros tuli leikkimään Ronjan kanssa.  Siitä seurasi, että Ronja hiippaili luokseni useassa kokeessa. Avoinluokka voitettiin kaksi kertaa. Voittajaluokassa olimme mukana PORSKin joukkueessa Uudenmaan kennelpiirin piirinmestaruuskisassa Jokelassa. Vaikka emme saaneet 1-tulosta, voitimme luokkamme. Voitimme myös kaksi kertaa muulloinkin: PORSKin hallissa 1-tuloksella 286,5 pistettä (18.11.2012) ja Vantaalla, Koivukylässä kesähelteessä (4.8.2013) 2-tuloksella.

Tärkeintä on ollut matka! Ilman tavoitteita en olisi jaksanut treenata. Onhan tämä hieman haikeata. Tänäkin iltana muut treenaavat kentällä uusien sääntöjen mukaisia liikkeitä. 

Minä olin päivällä Ronjan kanssa rally-tokotreeneissä. Tavoitteena on päästä kisaamaan voittajaluokassa elokuussa. Jos onnistumme saamaan hyväksytyn tuloksen, kerään SM-kisoihin PORSKin joukkueen. Alokas- ja avoimen luokan koirakoita on PORSKissa useita. Kuusi koirakkoa on aloittanut kisaamisen hyväksytyin tuloksin.

TOKOn seurojenvälisestä kisasta 1-tulos

Olen yrittänyt päästä tokokisoihin, mutta vaikeaa se on. En jaksa ilmoittautua soittamalla, kun läpi ei kuitenkaan pääse. Porskilaisena pääsen tänä kesänä ennen uusia sääntöjä kahteen kisaan, joista tänään oli PORSKin ja Porvoon Palveluskoirien välinen kisa.

Saimme onnennumeron 13 ja olimme luokan ensimmäinen koirakko. Paikallaolot menivät hyvin:
istuminen 10, makaaminen häirittynä 10.

Ensimmäisenä yksilöliikkeenä oli metallinouto. Ronja ei pidä metallikapulasta, mutta toi kuitenkin ja muisti hypätä myös kapulan kanssa (8,5). Tunnistusnouto meni hyvin (9). Ronja on koko tokouransa aikana tuonut kokeessa vain yhden kerran väärän kapulan. Jotain olen osannut opettaa oikein.

Kaukokäskyissä aurinko paistoi silmiini. En nähnyt, mitä Ronja teki. Huomasin, että istumisen sijaan Ronja meni maahan (7).

Ohjatun noudon alkaessa Ronja huomasi takana olleen ruudun. Se ilmeisesti sekotti ruutuhullun koiran pään. Merkille lähetyksessä Ronja oli menossa moikkaamaan tuomaria. "Seis" -käsky toimi ja sain koiran merkille ja sitten hakemaan vasemman kapulan. Rontti pudotti sen viereeni. Pahus! (7).

Sitten oli seuraaminen, joka ei ole koskaan ollut minun eikä Ronjan suosikkiliike. Onneksi se alkoi käännöksillä ja hitaalla seuraamisella. (6,5)

Luoksetulossa Ronja teki hienon seisahtamisen ja maahanmenon, mutta otti häiriötä joko liikkeenohjaajasta tai tuomarista ja tuli sivulle vasta toisella käskyllä (6).

Viimeisenä oli Ronjan suosikkiliike: ruutu. Siitä saatiin täysi kymppi!

Pisteet riittivät 1-tulokseen (262 p.). Näillä pisteillä meidän seurassa ei vielä päästä palkinnoille, mutta se ei minua harmita. Enemmän harmittaa se, että me ei ehditä saada kolmatta 1-tulosta ennen elokuun alkua, jolloin erikoisvoittajaluokka muuttuu paljon,  ja TVA jää haaveeksi.

Vuosikatsaus

Blogini on ollut tauolla. Tuntuu, että mitään erityistä ei ole tapahtunut. Tavallista arkea.

Kati lopetti agilityn Ronjan kanssa. Viime kesänä he osallistuivat SM-kisoihin PORSKin maksijoukkueessa ja saivat radalta hylätyn. Syksyllä he vielä kävivät harjoituksissa, mutta tammikuussa Kati halusi antaa paikkansa jollekin, joka haluaa kehittyä ja kilpailla.

Minä aloitin Ronjan kanssa kilpailemisen rally-tokossa 16.8., ja 27.9. saatiin RTK1. Avoin luokka korkattiin 7.3. hyvällä tuloksella (96 p.)

Minä kävin rally-tokon koetoimitsijakurssin syksyllä ja tammi-helmikuun vaihteessa osallistui rally-tokon koulutusohjaajakurssille. Nyt pidän ensimmäistä kurssiani, jotta saan kurssiin liittyvät harjoittelut suoritettua.

Ronjalle tehtiin loka-marraskuussa iso (ja kallis) hammasoperaatio Anidentissä. Ronjan silmän alla oli turvotusta. Epäilin tulehtunutta poskihammasta, ja siitähän se johtui. Ronjalta oli murtunut poskihammas vasemmalta puolelta ylhäältä ja myös sen vastinkappale alapuolelta. Molemmat hampaat poistettiin. Ronjalla oli myös parodontiittia vasemmalla puolella, minkä vuoksi poistettiin kolmas hammas. Parondontiitti oli tuhonnut myös yhden hampaan juurta, mutta sille ei tehty mitään sillä kertaa.

Etuhampaiden takaa löytyi kasvain. Suukasvaimet ovat yleensä pahanlaatuisia, joten ennen lisätoimenpiteitä odotettiin lausunto kasvaimen laadusta. Kasvain oli hyvänlaatuinen ienkudoksen liikakasvu. Kahden viikon kuluttua hampaiden poistosta hampaan juureen laitettiin toisen koiran hampaasta otettu siirrännäinen, jonka pitäisi alkaa kasvattaa uutta hammasjuurta menetetyn hammasluun tilalle.

Viikko sitten kävin Ronjan kanssa tokokisassa PR-tallin maneesissa. Ronja teki töitä reippaasti. Saatiin EVL2 (235,5 p.). Ronja nollasi metallinoudon. Se on Ronjan inhokkiiike muutenkin, ja nyt kapula oli kylmä,  joten hän päätti olla tuomatta kapulaa. Ohjatussa noudossa Ronja oli menossa  niin innokkaasti kapulalle, että unohti mennä merkille.

Aiko on voinut ihan hyvin. Tammikuussa käytiin kontrollikäynnillä yliopistollisessa eläinsairaalassa ja ensi viikolla pitäisi mennä taas. Pissanäyttteen ottaminen 3 kertaa 3 päivän aikana on työlästä, samoin vedenjuonnin mittaaminen samalta ajalta. Aiko käy juomassa Ronjan vesikupista ja Ronja juo Aikon kupista. Minulle ehdotettiin, että koirat pitäisi pitää eristyksessä, mutta siihen en ryhdy. 

Koirat kuistilla aamulenkin jälkeen

I wanna be forever young

Käväisin eilen Inkoossa Ronjan kanssa tokokisassa. Kisapaikka oli minun mielestäni kiva, mutta Ronja lähti toisessa liikkeessä, ohjatussa noudossa kehän ulkopuolelle. Saatiin punainen kortti ja lähdettiin kotimatkalle. Arvaa, harmittiko? Olin tyytyväinen, kun saatiin oikeanpuoleinen kapula, sillä vasen oli kohti ruutua. Ronja oli hiljaa, kun kapulat vietiin, meni hyvin merkille, otti suunnan oikealle kapulalle (yes!) ja siitä ohi kohti sisääntuloaukkoa, ja kehän ulkopuolelle. Ronja tuli heti käskystä takaisin, mutta se oli myöhäistä.

Tänä aamuna ajelin Vantaalle Ojangolle epäviralliseen rally-tokokisaan sekä Ronjan että Aikon kanssa. Luulin, että kisa olisi ollut sisällä hallissa, mutta se olikin ulkona. Olen treenannut vain hallissa. Minulla oli sandaalit hiekkakentälle, aurinko paistoi kuumasti eikä minulla ollut edes lippistä. Onneksi olin ilmoittanut molemmat koirat alokasluokkaan.

Tuomarina oli Hannele Pirttimaa. Radalla oli pitkä pätkä juoksua: myös pujottelu ja käännös oikeaan juosten. Alokasluokassa oli noin 20 koiraa. Aikon vuoro oli medikoirien viimeisenä. Otin Aikon suoraan autosta radalle enkä antanut sen haistella ollenkaan. Se oli viisasta, sillä Aiko ei haistellut myöskään radalla. Ronjan ja Aikon välissä oli 4 koiraa, joten ehdin hyvin hakea Ronjan.

Sain Aikon kanssa 94 pistettä, Ronjan kanssa 96 pistettä. Aikon kanssa oli  pari epätarkasti suoritettua tehtävää ja taluttimen kiristymistä; Ronjan kanssa yhdellä kyltillä oli puutteellinen yhteistyö ja pujottelussa talutin kiristyi. Kaikki olivat yhden pisteen virheitä. Tajusin, että en ole koko keväänä tehnyt kummankaan koiran kanssa pujottelua juosten. Tultiin Ronjan kanssa kolmanneksi ja saatiin palkinnoksi 3 kg Royal Caninin maxikoirille tarkoitettua junioriruokaa :)

Kevättä ilmassa

Mihin ne lähtee?

Kati aloitti kevään kisakauden Ronjan kanssa Vantaalla. Sekä hyppyradalta että agilityradalta tuli hylätty. Sinne oltiin lähdössä aamulla...

Viime tiistaina oli kevään viimeiset yhteiset rallytokotreenit. Porukka, jossa olen treenannut, siirtyy Porvoon Palveluskoiriin. Minun pitäisi liittyä yhdistykseen. Katson syksyllä, missä treenaan. Kesäkaudella yritän ehtiä harjoittelemaan tokoa edes kahdesti viikossa Ronjan kanssa.

Aiko on taitava rallytokossa, jos hajut eivät häiritse. Ronjan kanssa ongelmana on, että se ottaa  perusasennon niin helposti 360 asteen käännöksissä.

Kati ilmoittautui agilitytreeneihin Ronjan kanssa kesäkaudelle. Syksyllä hänellä on tarkoitus ruveta treenaamaan lainakoiran kanssa. Iris, musta käyttölinjainen labradorinnoutaja, on ollut samassa ryhmässä Aikon kanssa. Hänen emäntänsä ei ole kiinnostunut kilpailemisesta.

Aiko saa nauttia kotikoiran elämästä, jota höystetään mejällä ja tokotreeneillä tai rallytokolla.

Ronjalle EVL1

Tänään oli PORSKin järjestämä tottelevaisuuskoe PR-tallin maneesisssa. Kokeeseen oli ilmoittautunut 20 EVL-koirakkoa. Yksi oli jäänyt pois.

Minä ja Ronja kilpailtiin iltapäivällä. Tuomarina oli Harri Laisi, joka oli 39 asteen kuumeessa. Tässä meidän tulokset:

Istuminen ryhmässä 0 p.
- Kun viereinen koira oli mennyt mennyt maahan, Ronja oli mennyt myötätunnosta maahaan. Olemme kisanneet niin paljon alemmissa luokissa, että Ronjan mielestä paikallaolossa ollaan maassa. Pitää tehdä paikallaistumisia ryhmässä niin, että viereiset koirat ovat maassa.

Paikalla makaaminen 10 p.
- Kehäsihteerit kertoivat, että Ronja oli liikkunut vähän. Huomasin sen itsekin, koska poistullessa Ronja oli vähän vinossa.

Tunnistusnouto 10 p.
- Pelkäsin, että Ronja ei osaa tuoda omaa, koska kapulat olivat aivan tuoreita, suoraan puutavaraliikkeestä. Ronja on tuonut kerran kokeessa väärän kapulan, kun kapulat olivat aivan koskemattomia. Tällä kertaa Ronja otti varmasti oman.

Kaukokäskyt 8,5
- Ronja teki kaikki asennonvaihdot ensimmäisellä käskyllä, mutta eteni vähän.

Ruutuun lähetys 9
- Ronja ei löytänyt ensin merkille. Pysäytin ja käskin uudelleen merkille, jolloin Ronja meni hyvin merkin taakse. Ruutuun juokseminen oli vauhdikas. Ruudussa Ronja meni takareunaan, niinkuin olen opettanut. Ronja pysyi maassa ja tuli heti käskystä seuraamaan. Loppuseuraaminen oli väljä, ei siis ollenkaan minun mieleeni.

Seuraaminen 8
- Jos olisin ollut tuomari, olisin antanut vähemmän pisteitä. Seuraaminen oli pitkä, mutta onneksi se sisälsi niin paljon vaihtelua, että koira ei hiipunut paljoa.

Hyppynouto 9
- Metallikapulasta Ronja ei ole koskaan tykännyt. Onneksi kapulat olivat lämpimiä. Jos Ronjan olisi pitänyt tuoda kylmä metallikapula, kapula olisi jäänyt maahan, ja olisin saanut treenata metallinoutoa seuraavat kolme kuukautta.

Luoksetulo 8,5
- Luoksetulossa "seiso" oli kohtuullisen hyvän, maahanmeno meni pitkäksi.

Istu-seiso-maahan seuraamisessa 8,5
- Ronja teki kaikki oikeat jäävät, mutta otti häiriötä takana olleista kehäsihteereistä. Kääntyi vähän poikittain seisomisessa, kun kävin takana.

Ohjattu nouto 8
- Ronja ei vinkunut! Meni hyvin merkille, mutta häröili jotakin mennessään hakemaan kapulaa vasemmalta. Niin, olihan niitä kapuloita myös kaiteella... Toi sitten kapulan, mutta sylkäisi suustaan sen minun eteeni. Sain  nostettua sen liikkumatta.

Kun tulin kehästä, minulla ei ollut mitään odotuksia. Kun paikallaistuminen oli mennyt nollille, tavoitteena oli tehdä vain hyvä treeni. En ollut uskoa, että saatiin ykköstulos.  Kerrankin meillä oli onnea, sillä 256 pistettä on alin mahdollinen pistemäärä, jolla voi saada ykköstuloksen.

Tämä oli vasta meidän toinen erikoisvoittajaluokan koe. Minä en osaa vielä kunnolla kisata EVL:ssä, joten minunkin pitää opetella.

Ronja huilaa

Ronja, mun rontti 8 v.

Ronjalla oli eilen syntymäpäivä. Hän täytti 8 vuotta. Toivottavasti saan pitää hänet vielä kauan. Huomasin, että Ronjan isäkoira oli kuollut tammikuussa 14-vuotiaana vanhuuteen.

Jouduin ostamaan flexin Ronjaa varten. Minua alkoi nyppimään, kun Ronja juoksi pellolla liian kaukana. Huomasin, että hän kyllä kuuli kun kutsuin, mutta juokseminen oli ihanampaa kuin minun luokseni tuleminen.

Tänä aamuna Aiko sai juosta pellolla vapaana ja Ronja oli flexissä. Vaikutti siltä, kuin Aiko olisi kiusannut Ronjaa. Aiko jäi välillä jälkeen ja sitten juoksi meidän ohi eteenpäin. Hän oli villi ja vapaa.

Perjantai-iltana käytiin Ronjan kanssa treenaamassa tokoa PR-tallin maneesissa. Ronjalla oli selvästi kivaa. Ronja oli tarkka tunnistusnoudossa. Hän kävi kaikki kapulat läpi ja toi sitten oikean. Paikallaistumisessa Ronjan etujalat steppailivat, mutta onneksi rontti ei mennyt maahan. Tajusin, että en ole tehnyt paikallaoloa maassa häirittynä kuin viime kesänä. No, silloin Ronjaa ei häirinnyt ympärillä kävellyt liikkeenohjaaja.

Koirani, joka ei ole tykännyt noudoista, on ruvennut vinkumaan ohjatussa noudossa. Ronja haluaa mennä hakemaan kapulan niin innokkaasti, että ei malta olla hiljaa eikä muista mennä ensin merkille.

Luoksetulossa "seiso" onnistui, mutta maahanmeno oli unohtua. Kaukokäskyissä Ronja eteni. Kiva! Treeniä riittää, jos ensi kesänä oikeasti haluttaisiin hankkia ykköstuloksia. Luovutanko?

"Talvilomalla"

Hiihtolomalla ei ole näkynyt hiihtoa kuin telkkarissa, jota perheen penkkiurheilijat seurasivat. Minä olin töissä pari päivää alkuviikosta. Ajattelin pitää lomaa keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää.

Tiistai-iltana molemmat koirat pääsivät tekemään rallytokoa.  Aiko oli lähdössä mukaan niin innokkaasti, että hän hyppäsi autoon ennen kuin ehdin avata takaluukun kokonaan. Pää kopsahti takaluukkuun ;). Ronja höselsi eteisessä ja osui polveeni niin, että se oli pari päivää arka. Ronjan rallytokoradat alkavat olla niin hyviä, että voisin katsoa kilpailukalenteria. Tein Ronjan kanssa radan kahteen kertaan ja ensimmäisen niistä tein palkkaamatta. Aiko haisteli. "Katso"-komento tehosi melko hyvin. Silloin kun Aiko oli kunnolla mukana, häntä heiluu iloisesti.

Tilasin IKEAsta kylttitelineeksi lautasliinatelineitä. En viitsinyt mennä ostamaan niitä Vantaan IKEAsta, vaikka se olisi ollut työmatkani varrella. Ajattelin, että postikulut (noin 8 €) hupenevat helposti, kun IKEAa rupeaa kiertämään. Matkaan tarttuu vähintään kahdeksalla eurolla tavaraa, ja aikaa kuluu. Nyt minulla on sekä ALO/AVO-luokkien kyltit että kylttitelineet!

Keskiviikkoaamuna kävin Ronjan kanssa hallilla. Minulla ja treenikaverillani oli tunnin vuoro, josta 20 minuuttia meni agilityesteiden raivaamiseen hallin reunalle. Tein Ronjan kanssa seuraamista liikkeenohjaajan kanssa. Ronja seurasi uskomattoman hyvin. Ohjatussa noudossa kapula ei meinannut löytyä varmaankin siksi, että hallin reunassa oli liian paljon tavaraa. Tehtiin myös paikallaolot sekä istuen että maassa.

Perjantaiaamuna oli aurinkoista, joten menin pellolle koirien kanssa. Hanki kantoi, koska yöllä oli ollut pakkasta. Ronja karkasi jonkun eläimen jäljelle. Harmittaa! Ehdin jo huolestua, kun koira oli poissa 5 minuuttia.  Minulla on riistaviettinen belgianpaimenkoira ja ihanan kiltti lähellä pysyvä kooikerhondje.

Eilen oli PORSKilla tokokisa. Olin vastaavana koetoimitsijana. Onneksi lomalla oli aikaa kirjoittaa osallistujalista, lähettää kisakirjeet sekä esitäyttää koepöytäkirja ja arvostelulomakkeet. 

Tänä aamuna (niinkuin eilenkin) kello soi vähän ennen kuutta. Tokovuoro alkoi kahdeksalta. Nyt Aikokin pääsi mukaan. Ronjan kanssa tein luoksetuloa, jossa se eteni  liikaa "seiso"-käskyllä. Ohjattu nouto oli ok, samoin metallinouto. Ruutuun lähetyksessä Ronja oli ensin lähdössä merkiltä väärään suuntaan etsimään ohjatun noudon kapulaa. Zetassa istuminen ei meinannut onnistua millään.  Aiko juoksi ruutuun ja meni ruudussa maahan, teki kaukokäskyjä, tasamaan noudon ja zetan, ja sitten leikki ja juoksi lelun kanssa pitkin poikin hallia.

Lisää "terveystietoja"

Keskiviikkona tuli Tapiolasta kirje: Tapiola ei  korvaa Aiko munuaissairauteen liittyviä kuluja, koska kyseessä on synnynnäinen sairaus. Sähköpostissa odotti viesti Anidentistä Niina Luotoselta. Aikon kitalaen haavaumasta otetusta näytteestä oli tullut vastaus. Kyseessä oli  eosinofiilinen granulooma. Kasvainsoluja ei todettu.

Eosinofiilisen granulooman aiheuttaja on epäselvä. Taustalla epäillään yliherkkyysreaktiota. On mahdollista, että granulooma ei poiston jälkeen uusi lainkaan. Jatkamme siis vain kalaöljyn lisäämistä Aikon ruokaan. 

Varmistin vielä Niinalta, voiko korkea veren ureapitoisuus aiheuttaa tämän haavauman. Hän vastasi torstaiaamuna, että on epätodennäköistä, että ureapitoisuuden aiheuttamssa haavaumassa olisi eosinofiilejä. Sähköpostin lopussa oli jälleen huomautus, että "jos tulee jotakin kysyttävää, vastaan mielelläni". Olen saanut todella hyvää palvelua Anidentistä!

Eilen Kennelliiton Omakoirasta oli tullut sähköpostia. Aikon lonkka- ja kyynärnivelien lausunto oli maksamista vaille valmis. Aikon kyynärät ovat 0/0, mutta lonkat C/D. Olkoon, Aiko pärjää niillä loppuelämänsä! Kati jatkaa Aikon kanssa agilitya tämän kevään ajan, jos Aiko pysyy oireettomana.

Tänä aamuna näin tokotreeeneissä Sannan, joka oli ollut ohjaavana opettajana, kun Aiko oli pieneläinsairaalassa. Hän hämmästeli sitä, että Aiko on edelleen oireeton.Yleensä koira, joka on IRIS luokituksessa tasolla 3, ei ole enää oireeton.  Ainakin voin olla varma, että en ole itse aiheuttanut vahinkoa Aikon munuaisille. Kyselin, mistä tiedän, milloin minun on luovuttava Aikosta. Kun munuaisten vajaatoiminta etenee, ruoansulatuselimistön limakalvoille syntyy vaurioita, jotka saavat aikaan kipuja, koira ei halua syödä ja lihasmassa häviää.

Aiko oli reipas tokokoira tänäkin aamuna. Pitäisi videoida, kuinka ripeästi Aiko juoksee ruutuun. Tehtiin myös kaikki jäävät liikkeet, merkkille menoa, paikallaolo ja hyppy. Tunnistusnoudossa omaa kapulaa ei meinannut löytyä millään. Palkkasin Aikoa hänen omalla ruoallaan. Ehkä kapula ei haissut samalla tavalla kuin tavallisesti, kun olen palkannut siansydämillä.

Ronja teki tällä kertaa kaukokäskyt hyvin. Ruudussa meillä on uusi ongelma. Ronja kävelee monta askelta eteenpäin, kun käsken seisomasta maahan. Onpahan taas jotain, mitä treenata....

Viikonlopun riennot: sienestystä ja flyballia

Reilu viikko sitten pellolta puitiin pellava. Olen päässyt koirien kanssa vasta kahdesti peltolenkille, viime viikon lauantaina ja eilen. Ronja nauttii juoksemisesta. Aiko pysyy lähellä, mitä nyt välillä jää nuuskuttelemaan. Sitten Aiko juoksee minut kiinni ja tulee sivulle seuraamaan saadakseen makupalan. Hassu poika!

 Aiko pääsi sekä eilen että tänään sienimetsään. Aikon harrastuksena on kiville kiipeily.

Ronjan kanssa kävin eilen tutustumassa flyballiin. Ensin harjoiteltiin esteradan juoksu takaisin päin ohjaajan luo. Seuravassa harjoituksessa koiran piti juosta rataa pitkin hakemaan pallo ja juosta takaisin ohjaajan luo samaa tietä. Tässä katsottiin myös, miten koira kääntyy hakiessaan pallon. Ronja kääntyy oikeaan. Flyball-laitetta ei vielä käytetty.

Tänä aamuna oli syksyn ensimmäiset tokotreenit hallissa. Ronjan kanssa tein ruutua, zetaa (maahan, istu, seiso) ja ohjattua noutoa sekä paikallaolot. Ronja ennakoi seuraamista, kun palaan sivulle. Sain vinkiksi kävellä välillä koiran vasemmalta puolelta ottamatta koiraa mukaan seuraamaan. Ohjatussa noudossa yritin saada Ronjan pysähtymään, kun se menee keskikapulalle, ja sitten menemään hakemaan sen kapulan, mikä piti hakea.

Aikon kanssa harjoittelin myös pienen hetken: hypyn takana seisomassa pysymistä, kun menen viereen, luoksetuloa ja ruudussa seisomaan jäämistä. Aiko teki luoksetulon hallissa, yes! Ruutuun laitoin kosketusalustan. Kun Aiko juoksi ruutuun ja pysähtyi kosketusalustalle, huusin "seiso", naksu ja palkka.
Lopuksi tehtiin paikallaolo Iriksen (musta labbis) kanssa.

Iris on sama koira, jonka luokse Aiko juoksi kesällä, kun sen piti tulla minun luokseni. Hain Aikon pois. Siitä A-poika otti nokkiinsa eikä tullut millään käskyllä minun luokseni sillä kentällä.

Iltapäivällä käytiin taas metsässä ja molemmat koirat pääsivät mukaan. Saatiin tunnissa puoli korillista suppilovahveroita.

Mitä? Aiko on innostunut agilitysta?

Vein Aikon ja Katin agilitytreeneihin ja kävin treenaamassa sillä aikaa Ronjan kanssa tokoa. Tein vain ruutuun lähetyksen, luoksetulon pysäytyksineen, ohjatun noudon sekä vähän seuraamista.Olin tyytyväinen. Ronja meni hyvin ruutuun, vaikka ei ollut nähnyt ruudun rakentamista, haki vasemman kapulan niin kuin pitikin. Luoksetulon stopeissa oli parantamisen varaa, joten tein luoksetulon vielä lopuksi uudelleen takapalkalla.

Kun tulin hallille, Kati oli ihmeissään. Aiko oli karannut lähdöstä, juossut ensimmäisellä harjoituskerralla koko radan ja komentanut nurkassa, että hän haluaisi uudelleen radalle. Mikä sille Aikolle on tullut? Katin mielestä Aiko on seonnut.

Syksyn treenikausi alkoi

Agilitytreenit ovat olleet jo kuukauden ajan hallissa, mutta tokoa olen harjoitellut vielä ulkona. Katilla ja Ronjalla on agilitytreenit maanantaisin. Heillä on joka toisella kerralla kouluttaja, joka toisella kerralla on omatoimitreenit. Kati ja Aiko harjoittelevat torstaisin.

Tokoryhmille on varattu kaksi aikaa hallissa. Jättäydyin pois ryhmistä koirieni kanssa, koska ryhmiin oli niin paljon muita tulijoita. Kouluttajille on varattu treeniaikaa lauantai- tai sunnuntaiaamuisin. Saa nähdä, kuinka usein pääsen sinne ja pystynkö tekemään jotakin myös Aikon kanssa. Kunpa saisin tokoiltua edes kerran viikossa, jotta kaikkea ei tarvitsisi aloittaa alusta ensi keväänä.

Aikolla olisi paikka rally-tokoa harrastavassa ryhmässä. Porukalle on saatu treenipaikaksi konehalli Porvoon lähistöltä. Aiko ei ole vaan innostunut rally-tokosta. Viimeksi kun mentiin harjoituksiin, Aiko päätti jäädä autoon nähtyään kyltit. Sain koiran autosta, mutta se ryökäle ei halunnut tehdä mitään.

Olin sitä mieltä, että Aikosta tulee oikein mukava Jaskan kaveri mökille. Aiko kahlailee järvessä, kun Jaska siivoaa verkkoja. Kun Jaska istuskelee mökin kuistilla, Aiko makoilee kuistin lattialla ja kuuntelee saaren ääniä.

No, ehkä Aikosta on muuhunkin. Hän on edelleen innokas tokokoira. Häntä heiluu, kun Aiko seuraa. Kun harjoittelin ruutua urheilukentällä, joitakin pikkutyttöjä oli potkimassa jalkapalloa ruudun takana. Se ei haitannut Aiko-poikaa. Aiko juoksi iloisesti ruutuun, vaikka samassa tilanteessa Ronja ei olisi kyennyt juoksemaan sinne.

Aiko ei ota pikkujutuista häiriötä. Agilityn seuramestaruuskisassa Aiko oli mukana, vaikkei osallistunut edes mölliluokkaan. Tein seuraamista pienen pätkän, kun koiria oli ympärillä. Meidän edestä käveli kaksi shelttinarttu, joita Aiko vilkaisi, mutta jatkoi seuraamista.

Eilen molemmat koirat olivat hierojalla. Aiko antoi hieroa hienosti. Tytti pääsi hieromaan selän syviä lihaksia. Ronja hyppäsi ensimmäistä kertaa hierontapöydälle eikä murahtanut kuin kerran Tytille. Ronjan selkälihkakset olivat paremmassa kunnossa kuin elokuussa, kun me ei olla enää käyty mökillä ja Ronja ei ole päässyt uimaan.

Käytin koirat vaa'alla. Aiko painoi 16,7 kg, Ronja 22,4 kg. Ronja on lihonut puoli kiloa, Aikon paino on pysynyt samana kuin se oli kesällä. Vaihdoin Aikon ruoan barfista kuivamuonaan hampaiden takia. Aiko ei saa syödä oikeita luita ja nahkaluut eivät kelpaa. Ronja on lihonut varmaankin siksi, että hän on ruvennut varastamaan ruokaa. Aina kun tulee tilaisuus, ruisleipä pöydältä, pannukakku pelliltä jne. katoaa.

EVL on korkattu

Huomasin reilu viikko sitten, että Hangossa pidettävässä tokokisassa olisi tilaa kaikissa luokissa. Olemme harjoitelleet koko kesän EVL:n liikkeitä, mutta minä olen ollut kahden vaiheilla, yrittäisinkö saada TK3:n  vai menisinkö jo yrittämään erikoisvoittajaluokkaan. Päätin, että käyn kokeilemassa onnistummeko kokeesssa, kun harjoituksissa menee jo melko hyvin.

Koe oli lauantaina, joten menimme mökille Lohjalle perjantai-iltana. Jaska ja Aiko lähtivät myös Hankoon. He eivät voineet olla kehän reunalla, sillä Ronja saattaisi karata niiden luo tai ainakin ottaa häiriötä. Niinpä Aiko sai kahden tunnin kävelylenkin aurinkoisessa Hangossa.

Tuomarina oli Ralf Björklund. Kokeessa oli kuusi EVL-luokan koirakkoa ja minä kilpailin Ronjan kanssa ensimmäisenä. En ehtinyt näyttää Ronjalle ruudun paikkaa, koska voittajaluokkaa ei ollut ollenkaan ja ennen EVL-luokkaa oli alokasluokka.

Paikalla istuminen: 8
- Ronja oli liikutellut etutassujaan

Paikalla makaaminen: 8
- Ronja oli siirtänyt lonkkaa ja tullut samalla vähän eteenpäin

I-osan liikkeet

Metallinouto: 7,5
- Ronja inhoaa metallikapulaa, mutta toi sen kuitenkin

Kaukokäskyt: 7
- jouduin antamaan yhden kaksoiskäskyn maasta seisomaan, koska Ronja jäi kuuntelemaan kehän reunalla autossa rähisseitä koiria

Ruutu: 0
- Ronja meni normaalia huonommin merkille ja etsi katsellaan ruuutua. Ronja löysi ruudun, mutta jouduin antamaan liikaa käskyjä

Seuraaminen: 6
- EVL:n seuraaminen on mukavampi kuin alempien luokkien seuraaminen, koska siinä on enemmän erilaisia seuraamispätkiä.Jouduin miettimään, miten otetaan 3 askelta vasempaan, yleensä se on vain 2 askelta. Normaalikäynnissä seuraaminen oli huonoa.


II-luokan liikkeet

Menin liian aikaisin odotettamaan kehään menoa, joten Ronjan vire laski. Se oli minun moka. En ymmärtänyt, miten kauan kehän rakentaminen kesti.

Luoksetulo: 5
- Ronja pysähtyi hyvin seisomaan ja meni hienosti maahan. Ronja tuli maasta sivulle vasta toisella käskyllä, koska otti häiriötä minun lähelläni seisoneesta liikkeenohjaajasta

Z: seiso, maahan, istu: 0
- olen aina ihmetellyt, mikä siinä liikkeessä on niin vaikeaa. Ennen kehäänmenoa tehtiin kaikki jäävät  liikkeet ja kaikki meni oikein. Vaan ei mennyt kehässä...

Ohjattu nouto: 0
- harjoituksissa Ronja on tehnyt upeita noutoja eikä ole enää viimeaikoina mennyt keskikapulalle.
- merkillemeno oli hyvä, mutta meni sitten hakemaan keskikapulan...

Tunnistusnouto: 9½
- hyvin suoritettu. En tiedä, mistä puolikas piste lähti.

Ei tullut tulosta, mutta hyvä harjoitus se oli. Ronjan kanssa pitää treenata kisaamista ennen kuin voidaan onnistua.Harmi, että talvella on vähän kokeita. PORSKin hallissakin on vain ALO-, AVO- ja VOI-luokan kokeita.

Ronjalle kisamenestystä

Lauantaina Kati ja Ronja kävivät juoksemassa PORSKin agilitykisoissa kolme rataa. Ensimmäiseltä radalta tuli 3. sija ja LUVA, toiselta radalta hyl. ja kolmannelta radalta (hyppyrata) 6. sija tuloksella 6. Ronja lopetti kepit kesken, joten keppien uusiminen vei aikaa. Muuten hyppyrata meni hienosti.

Eilen olin Ronjan kanssa tottelevaisuuskokeessa Vantaalla. Tuomarina oli Riikka Pulliainen. Voitettiin voittajaluokka 2-tuloksella (252,5 p.)

Paikallaolo 10
- reunapaikalla oli hyvä olla maassa, vaikka viereinen  koira oli noussut välillä istumaan ja keskimmäinen vinkui ja lähti etsimään ohjaajaansa

Liikkestä istuminen 9½
- Ronja oli seisahtanut ennen istumista

Seuraaminen 7
- hyvää oli suorat perusasennot ja askelsiirtymät
- muuten hirveää laamailua 27 asteen helteessä

Luoksetulo 0
- Ronja rontti juoksi suoraan luokseni; en ymmärrä...

Ruutu 7
- Ronja juoksi oikeaan paikkaan ruudussa = ruudun takaosaan
- tuli seuraamaan nätisti, mutta oli noussut seisomaan jo liikkeenohjaajan käskystä, harmi!

Hyppynouto 10
- hyvä Ronja, kerrankin osasi ottaa suoran perusasennon sivulla

Metallinouto 9
- toi itkemättä, mutta ripeä se ei ollut

Tunnustusnouto 10
- varmaa työskentelyä tuomarin mielestä
- ei edes pureskellut kapulaa

Kauko-ohjaus 10
- hienot kaukot tuomarin mielestä, mutta kyllä niitä on harjoiteltukin!

Kokonaisvaikutus 10
- tuomari taisi sääliä mustaa koiraa helteessä

Harmi, että Ronja nousi ruudussa ennen aikojaan. Ykköstulos oli niin lähellä!

Onneksi Ronja osaa rauhoittua. Tokossakin oltiin luokan viimeinen koira. Ronja vain makasi välillä silmät ummessa, kun odotimme vuoroamme.

Se oli kiva kisa. Sain treenimotivaatioa ja sitähän minä kaipasinkin.

Illalla Aiko kävi tekemässä kolme rataa rallytokoa kanssani. Aiko ei nuuskutellut juuri ollenkaan ja oli tosi reipas.

Aiko huilaa varjossa, koska on helle

Rankan päivän jälkeen voi lepäillä

Näin karviaiset katoavat pensaasta

Tokotorstai

Ennen oman koulutusryhmäni vuoroa on vapaaharjoitusvuoro. Kerrankin minulla oli  treeniseuraa. Tehtiin vuorotellen pari liikettä ja toimittiin toisillemme liikkeenohjaajina. Tein ensin Ronjan kanssa luoksetulon, jossa seisominen meni pitkäksi. Olin kuitenkin ilahtunut ruudusta, jonne Ronja meni hyvin merkiltä. Ohjatussa noudossa ensimmäinen kerta meni hienosti ilman keskikapulalle karkaamista. Hyppynouto metallikapulan kanssa oli Ronjan noudoksi erinomainen ja zetaankin olin tyytyväinen.

Mutta sitten Aiko-poika! Tein ennen muiden koirien tuloa luoksetulon, joka meni ihan hyvin, ja jäävistä liikkeistä seisomisen ja maahanmenon. Hypyssä seisomassa pysyminen oli taas unohtunut.

Mutta sitten alkoi mennä pieleen. Otin Aikon mukaan paikallaoloon, koska koiria oli tänään vain muutama. Aluksi Aiko oli hyvin paikalla ja katsoi vain minua. Sitten A. alkoi nuuskia ilmaa ja lähti haistelemaan vieressä ollutta bordercollienarttua. Vein A:n takaisin paikalleen ja onneksi narttu ei ottanut Aikon karkaamisesta paineita.

Tehtiin kisamaisia harjoituksia ryhmän kanssa. Kun aikaa jäi, treenasin lopuksi Aikon kanssa uudelleen. Seuraamisessa kontakti ei pysynyt, joten tein pelkkää kontaktitreeniä sivulla. Sain seuraamisen onnistumaan, kun palkkasin lelulla. Kaukokäskyt onnistuivat ihan hyvin. Lopuksi piti tehdä luoksetulo. Aiko jäi odottamaan hyvin, mutta sitten se ryökäle karkasi takaa kävelleen labbisnartun luo.

Viime talvena kanssani treenanneet ihmettelivät, mihin Aikon aivot hävinneet. Se osaa enää pienen osan siitä, mitä se osasi viime talvena hallissa. Luulen, että naapurin juoksuisella nartulla on jotain tekemistä tämän asian kanssa. Koikkeripoika on vinkunut takapihalle aidan viereen päivystämään. Ihanat nartut ovat sekoittaneet nuoren pojan pään. Mutta siitä huolimatta paikallaoloon tulee tiukkoja treenejä ja luoksetulossa otetaan pitkä hihna käyttöön, kun kentällä on häiriötä.

Alkukesän treenijuttuja

Kennelliiton luonnetoimikunnalta tuli vihdoinkin päätös Aikon puremisasiasta: "Toimikunta
päätti, että ilmoituksen perusteella koiralle tehdään Kennelliiton sisäinen merkintä vihaisesta käyttäytymisestä.". Viimeistään kolmannesta merkinnästä tulee kilpailukielto.

Aiko on jatkanut agilitya, tokoa ja rallytokoa. Sain siirrettyä Aikon ja Katin tiistain ryhmään, joten minä pääsen Aikon kanssa sunnuntai-iltaisin rallytokoon. Viime sunnuntaina oli ensimmäinen kerta. Harjoiteltiin muutamia avoimen luokan kylttejä, mutta radalla oli vain alokasluokan kylttejä. Sivulta eteen siirtyminen on vaikeaa. Liike jää helposti vajaaksi: Aiko ei tule suoraan eteeni.

Tiistaina oli ensin Ronjan ohjatut agilitytreenit, sitten Aikon. Kati miettii Aikon jättämistä agilitysta tauolle. Koira viitsii juosta vain vähän aikaa ja sitten alkaa hidastelu ja nuuskuttelu. Viime tiistaina jätkä karkasi rähisemään nuorelle rhodesiankoiraurokselle. Onneksi se ei vastannut mitään ja minä pääsin nappamaan Aikon pois.

Ronjan kanssa olen treenannut tokoa vähän, koska töissä on ollut kiireistä ja minulla on kaksi tokoryhmää ohjattavana. Työn alla ovat ohjattu nouto, evl:n ruutu ja kaukokäskyistä seiso-maahan.

Edelleen Ronja yrittää mennä keskikapulalle, mutta olen saanut jo kahdelta kokeenelta kouluttajalta neuvoja asian korjaamiseen. Uutena ongelmana on myös, että Ronja ei kykene hakemaan kapulaa, jos ruutu on samalla puolella näkyvissä. Ruutu kiehtoo, mutta olen kieltänyt juoksemasta sinne, koska tehtävänä on kapulan nouto.

Ruudussa yritän saada Ronjan menemään ruudun takareunaan. Ronja etenee seiso-maahan siirtymisessä. Palasin harjoittelemaan seisomasta maahan menemistä läheltä hissinä; siis niin etteivät etu- eikä takatassut siirry.

Aikon kanssa harjoitellaan käsikosketusta lähes joka päivä. Tokossa työn alla on tunnistusnouto. Aiko osaa käyttää nenäänsä, kun piilotan yhden  kapulan heinikkoon tai halkokasaan. Pystyin jo laittamaan läjän kapuloita, ja silti Aiko etsi oman. Sitten mokasin. Harjoittelin ensin Aikon kanssa ja sitten heitin Ronjalle kapulan tunnarikasaan. Ronja toi oman kapulan. Aiko näki jutun. Kun tein Aikolle jälleen tunnarin piilottamisen, Aiko kävi hakemassa kasasta yhden kapulan. Niinhän Ronjakin oli tehnyt. Mallioppiminen ei ole hyvä tapa opetella tunnistusnoutoa!

Tänä aamuna sain itsestäni niin paljon irti, että kävin tekemässä Ronjalle jäljen. Se oli kevään ensimmäinen jälki.  Harmittaa, että olen ollut aikaansaamaton. Jälkeä pitäisi tehdä useammin, koska Ronja pitää jäljestämisestä. Tein  myös Aikolle lyhyen jäljen, jonne laitoin joka toiselle askeleelle natural menu -nappulan. Aiko jäljesti huolimattomasti. Ronjalle tein 500 metrin jäljen, jossa oli kaksi kulmaa ja joka vanheni tunnin. Ronjalla oli (liian) paljon vauhtia. Kävin keräämässä Aikon kanssa merkit pois Ronjan jäljeltä. Aiko seurasi taitavasti jälkeä. Lopuksi vein vielä Ronjan Aikon makupalajäljelle. Sen Ronja jäljesti hitaasti ja rauhallisesti etsien tarkasti makupalat.

Tulipahan molemmille koirille nenänkäyttöä. Tänään on uni maistunut...

Viime viikonloppuna uskalsin käydä vielä peltolenkillä. Otin muutaman kuvan kännykällä, kun olimme metsän reunassa. Nyt pelto näyttää niin vihreältä, että sieltä on paras pysyä poissa.

Liikaa töitä, liian vähän aikaa koirille

Olen tehnyt aivan liikaa töitä tällä viikolla. Kun eilen aamulla olin lähdössä töihin, Ronja katsoi minua ja näytti ajattelevan: "Et kai taas menen töihin".

Maanantai-iltana Kati ja Aiko kävivät agilitytreeneissä. Kun vein Aikon häkin sisälle, kysyin eräältä koiran omistajalta, että vieläkö koirallasi on juoksu. "Ei se vuoda enää paljoa, sillä on tärppipäivät", sanoi rouva ja veti koiralleen juoksuhousuja. Totesin, että juoksuhousut pitäisi laittaa jo ennen kuin tullaan halliin eikä vasta hallissa. Ajattelin mielessäni, että onko järkeä tulla treenaamaan, vaikka saisikin tulla. No, Aikon teenit olivat taas vähän sitä sun tätä.

Tiistaina Kati oli Ronjan kanssa agilityssa. Minä jäin sitten Aikon kanssa tokoilemaan. Katsottiin Sannan kanssa Aikon kaukokäskyt. Istumasta maahan pitää saada ripeämmäksi. Seuraamisessa käännökset oikeaan vaativat hiomista, koska käännöksessä Aiko erkanee.Lopuksi tehtiin vielä kaikki jäävät liikkeet. Se olikin kevään viimeinen Sannan ohjaama treeni minulle ja Aikolle, koska kahden viikon kuluttua tiistaina vien taas koirat hierojalle.

Viikolla harjoittelin Aikon kanssa käsikosketusta, saksalaista käännöstä  ja pyörähtämistä seuraamisen yhteydessä rally-tokoa varten sekä kaukokäskyjä. Ronjan kanssa tein vain joku ilta metallinoudon.

Tänään minä ja Aiko lähdettiin rally-tokoon samaan aikaan, kun Kati, Ronja ja Jaska lähtivät HSKH:n agilitykisoihin Vuokkoset Areenalle. Rally-tokossa harjoiteltiin käännöksiä eteen ja siitä etu- ja takakautta siirtymisiä sivulle. Lisäksi tehtiin lyhyt rata.

Mietin, miksi minua harmitti lähtiessäni pois harjoituksista. Aluksi Aiko teki innokkaasti, mutta kahden tunnin notkuminen hallilla ei sovi sille. Loppuajasta kuono meni jatkuvasti maahan ja seuraamisesta katosi ilo. Ärsyynnyin myös kouluttajan ohjeesta, jonka mukaan koirat opetetaan houkuttelemalla makupalalla. Minä en halua opettaa houkuttelemalla. En sanonut sitä asiaa hänelle ääneen. Päätin, että otan koulutuksesta opikseni kylttien oikean lukemisen ja koulutan Aikon kotona omalla tavallani naksuttimella.

Harjoitusten jälkeen menin Aikon kanssa Vuokkoset Areenalle. Ronja meni ensimmäisen kerran kisassa keinun, mistä olimme hyvin tyytyväisiä. Oorbellen Vili-koikkeri ja Reijo olivat kisaamassa ja heillä meni kisa hienosti. Aiko käyttäytyi hyvin: hän katseli vain ohikulkevia ihmisiä ja koiria. Aiko olisi saanut makupaloja vierailta rapsuttajilta, mutta Aiko ei suostu syömään vieraiden ihmisten antamia makupaloja.

Koirat jälleen kunnossa

Maantaina käytiin Aikon kanssa Anidentissä hampaiden poiston jälkitarkastuksessa. Haavat olivat parantuneet hyvin, vain muutamia tikkejä oli jäljellä.

Tiistaina Ronja liikkui jo hyvin, mutta Kati ja Ronja jättivät vielä agilitytreenit väliin. Minä olin Aikon kanssa Sannan tokotreenissä. Tehtiin paikallaolo ja luoksetulo. Sitten Sanna antoi vinkkejä EVL:n Zetan (liikkeestä istuminen, seisominen ja maahanmeno) harjoituksiin.

Eilen kävin hallilla treenamassa tokoa molempien koirien kanssa. Olin tyytyväinen Ronjaan ohjatussa noudossa: molemmat suunnat menivät oikein eikä Ronja yrittänyt keskikapulalle. Ruudussa pitää palata harjoittelemaan oikeaa paikkaa, koska Ronja jää liian eteen. Aikon kanssa harjoittelin  kotiläksyä. Kertasin myös alo-avo -liikkeitä. Olin tyytyväinen alo-hyppyyn ja noutoon. Laitoin myös koirat paikallaoloon. Ronja istui ja Aiko oli maassa noin 2 minuuttia ja minä olin piilossa. 

Hierominen on tehnyt ainakin Aikolle hyvää: peppu pyörii, kun Aiko on iloinen. Jäykkyys selässä on vähentynyt.  Ensi viiikolla keskiviikkona mennään taas Tytin luo. Koirat ovat niin erilaisia. Kun Aikoon sattuu hierottaessa, hän katsoo Tyttiä silmiin ja saa makupalan. Kun Ronjaan sattuu, Ronja murisee. Jos sattuu liikaa, Ronja tekee pienen kävelylenkin ja palaa hierottavaksi. Ronja saa makupalat hieronnan lopuksi. Viimeksi Ronja meinasi jo nuolla Tytin naaman kiitokseksi.

Kiva, kun tulee kevät ja on valoisaa. Harmi vain, että Aikon mielestä edes viikonloppuna ei voi nukkua pitkään. Tänäkin aamuna Aiko oli puoli seitsemältä sitä mieltä, että nyt on aika herätä ja lähteä peltolenkille: aurinko paistaa jo!

Kun lenkillä on käyty, voi taas levätä

Takapihalla on kivaa, kun aurinko paistaa

Olen sitä mieltä, että täällä on ollut joku!

Kaikenlaista viime viikolta

Maanantai Aiko harjoitteli Katin kanssa agilitytreeneissä ensimmäisen kerran keinua. Minä harjoittelin Ronjan kanssa hallin pihalla tunnistusnoutoa ja seuraamista.

Tiistaina tein töitä kotona. Soitin nuohoojalle sopiakseni nuohousajan. Hän kysyi, voisiko hän tulla jo puolen tunnin kuluttua. Kääk! Autoni oli Joonaksella Järvenpäässä ja autossa oli Aikon häkki. Nuohooja sanoi, että hän ei pelkää koiria. No, laitoin ensin Aikon makuuhuoneeseen oven taakse. Ronja vuhkasi nuohoojalle, mutta antoi sitten rapsuttaa. Kun nuohooja oli käymässä ulkona, otin Aikonkin olohuoneeseen. Pidin molemmat koirat edessäni kontaktissa, kun nuohooja tuli takaisin. Huh, selvisin...

Tiistaina Ronja ei päässyt agilityyn, koska Kati loukkasi peukalonsa hiihtoladulla. Porvoon sairaalan päivystyksessä meni 2½ tuntia. Ehdin vielä Aikon kanssa tokotreeneihin. Taina videoi seuraamistamme. Minun pitäisi muistaa kävellä Aikon kanssa lyhyemmillä askelilla kuin Ronjan kanssa. Kaikki jäävät liikkeet, myös liikkeestä istuminen onnistuivat.

Keskiviikkoaaamuna tein Ronjan kanssa tokotreenin parkkipaikalla. Ohjattu nouto alkaa sujua. Kiva, että aamullakin on valoisaa.

Torstaina ajettiin Katin ja Aikon kanssa Veikkolaan Anidentiin. Meillä oli vastaanottoaika klo 18.00, mutta edellinen asiakas ei ollut tullut, joten pääsimme sisään etuajassa. Klo 18 olimme jo pihalla poislähdössä 80 € köyhempinä.

Diagnoosi:  esitarkastus hammashoitoa varten. Epäily kiillevauriosta. Yleistarkastuksessa todetaan jonkin verran hammaskiveä ja plakkia. Epäiltyjä kiillevaurioalueita ei pysty hereillä tehdyssä tutkimuksesssa näkemään ja ne onkin tutkittava tarkemmin nukutuksessa.
Varataan aika 1,5 h: hammastarkastus, hampaiden röntgenkuvaus, puhdistus ja tarvittaessa kiillevaurioiden pinnoitus. Hinta-arvio noin 400 € ja pinnoitukset noin 100-200 €.

Menen sinne tiistaina 12.3. Aikon kanssa seuraavan kerran.

Siitä tulikin mieleeni, että seikkaillessani pentusivuilla huomasin ensimmäisen kysymyksen pentuihin liittyen olevan, että mitä pentu maksaa. Tuonne hammaslääkärilleni taitaa mennä yhden pennun hinta.

Perjantaina laiskotti niin, että en jaksanut tehdä mitään muuta kuin lenkit koirien kanssa. Olen nyt käynyt 2 viikkoa lenkillä molempien koirien kanssa. Ensin oli talviloma ja tällä viikolla Katin peukalo on ollut kipeä. Aiko ei haistele juuri ollenkaan lenkillä. Se johtuu joko siitä, että Ronjan kanssa mennään reippaasti eteenpäin eikä jäädä nuuskuttelemaan tai siitä, että ollaan tehty Sannan "nöyryysharjoituksia" seuraamisessa.

Lauantaiaamuna tehtiin peltolenkki. Oli pakkasta, mutta se ei haitannut. Ronja juoksenteli ties missä, mutta Aiko kulki lähellä. Iltapäivällä tokoilin sekä Ronjan että Aikon kanssa. Aiko oli niin ihanan innokas! Ronjan kanssa meni hyvin ohjatun suunnat, kaukokäskyt ja luoksetulo. Kentällä oli  merkkejä Z:taa varten, joten ruutu ei meinannut löytyä.

Tänään koirat ovat keskittyneet luiden syöntiin pihalla. Lumen alla on niin liukas jää, etten uskaltanut mennä tokoilemaan. Ronjan mielestä paras palkka on pallo, jonka hän mieluiten nappaa lennosta.

Talvilomalla

Olen katsellut pellolle keittiön ikkunasta, josta näen hyvät ladut. Tänään siellä oli paljon hiihtäjiä. En ole itse uskaltanut lähteä sinne, koska olen flunssassa ja yskin.

Torstaina päivällä käytiin tekemässä omat agilitytreenit hallilla. Kati teki Ronjalle lyhyen radan, jossa oli myös keinu. Aikon kanssa Kati harjoitteli keppejä ja piti hauskaa radalla. Ilmeisesti se oli hauskaa Aikonkin mielestä, koska Aiko halusi heti takaisin sisälle, kun käytin hänet pihalla pissalla.

Eilen Kati oli Ronjan kanssa Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa agilitykisoissa. He osallistuivat yhdelle agilityradalle ja hyppyradalle. Tuloksena oli 2 x hyl. Tulipahan käytyä muuallakin kuin Vuokkoset Areenalla.

Iltapäivällä tokoilin Aikon kanssa. Tein seuraamista, luoksetuloa ja noutoa. Tein ensin seuraamista niin, että tavoitteena oli pitää Aiko riittävän lähellä, koska hän pyrkii erkanemaan pitäessään kontaktia. Sitten Kiia heitti Froliceja maahan. Mentiin ensin niiden vierestä ja sitten niiden yli, mutta Aiko ei yrittänut ollenkaan nuuskutella niitä. Nyt hän ei edes yrittänyt kiertää niitä niinkuin hän yritti keskiviikkoiltana. Mitä heittelisin seuraavaksi maahan houkutukseksi? Noudossa harjoittelin kapulan palautusta. Jätin Aikon odottamaan, pudotin kapulan minun ja Aikon väliin ja Aikon piti tuoda kapula sivulleni.

Tänään oli Ronjan tokotreenin vuoro. Ruudussa Ronja kääntyi Kiiaa kohti, koska hän arvasi että Kiialta lentää pallo palkaksi ruutuun. Ohjatussa noudossa Ronja ei osannut tuoda oikeanpuoleista kapulaa. Vaikutti siltä, että hän ei nähnyt sitä. Paistoikohan aurinko liian kirkkaasti hangelle? Luoksetulon stopit olivät tänään hyvät. Zetan jäävissä tuli ensimmäisessä käskyssä virhe. Taisi olla vikaa sekä kuulossa että näössä :) Kaukokäskyissä seiso-maahan -siirtymä on vaikein. Siinä Ronja tulee helposti eteenpäin.

Vaikka en uskaltanut mennä hiihtämään, kävin molempien koirien kanssa aamulla kunnon lenkillä (5 km). Iltapäivällä kävelin vielä Ronjan kanssa tunnin verran. Katikin jaksoi ulkoilla Aikon kanssa iltapäivällä.