Ronjalla oli eilen syntymäpäivä. Hän täytti 8 vuotta. Toivottavasti saan pitää hänet vielä kauan. Huomasin, että Ronjan isäkoira oli kuollut tammikuussa 14-vuotiaana vanhuuteen.
Jouduin ostamaan flexin Ronjaa varten. Minua alkoi nyppimään, kun Ronja juoksi pellolla liian kaukana. Huomasin, että hän kyllä kuuli kun kutsuin, mutta juokseminen oli ihanampaa kuin minun luokseni tuleminen.
Tänä aamuna Aiko sai juosta pellolla vapaana ja Ronja oli flexissä. Vaikutti siltä, kuin Aiko olisi kiusannut Ronjaa. Aiko jäi välillä jälkeen ja sitten juoksi meidän ohi eteenpäin. Hän oli villi ja vapaa.
Perjantai-iltana käytiin Ronjan kanssa treenaamassa tokoa PR-tallin maneesissa. Ronjalla oli selvästi kivaa. Ronja oli tarkka tunnistusnoudossa. Hän kävi kaikki kapulat läpi ja toi sitten oikean. Paikallaistumisessa Ronjan etujalat steppailivat, mutta onneksi rontti ei mennyt maahan. Tajusin, että en ole tehnyt paikallaoloa maassa häirittynä kuin viime kesänä. No, silloin Ronjaa ei häirinnyt ympärillä kävellyt liikkeenohjaaja.
Koirani, joka ei ole tykännyt noudoista, on ruvennut vinkumaan ohjatussa noudossa. Ronja haluaa mennä hakemaan kapulan niin innokkaasti, että ei malta olla hiljaa eikä muista mennä ensin merkille.
Luoksetulossa "seiso" onnistui, mutta maahanmeno oli unohtua. Kaukokäskyissä Ronja eteni. Kiva! Treeniä riittää, jos ensi kesänä oikeasti haluttaisiin hankkia ykköstuloksia. Luovutanko?

Paljon onnea Ronja!
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoista