Ihmiset sairastaa - koirilla on tylsää

Tytöt toivat koulusta flunssan, johon minäkin sairastuin. Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen jouduin peruuttamaan opetuksen sairauden takia. Kati oli kipeä jo viime viikolla, minä ja Kiia olemme olleet kotona tällä viikolla.

Maanantaina Kati kävi Aikon kanssa agilitytreeneissä, vaikka hänellä oli yskä. Aikon kanssa ei tarvitse juosta :) . Tiistaina Ronjan agilitytreenit jäivät väliin.

Tiistaina minun tautini oli vasta tulossa, joten kävin Aikon kanssa tokotreeneissä. Tehtiin Aikon kanssa kisamainen harjoitus ilman palkkaa ja kehässä oli ns. liikkeenohjaaja ja tuomari. Aiko ei ottanut niistä häiriötä. Liikkeet eivät olleet täysiä kympin suorituksia. Kirjoitin itselleni "vikalistan", johon kuului mm. löysät käännökset seuraamisessa sekä takajalkojen siirtäminen liikkeestä seisomisessa ja hypyssä, kun palaan koiran viereen. En tiedä, miten Aiko reagoi kisajännitykseen, mutta palkkaamattomuuden hän näyttää kestävän.

Keskiviikkona Kati käytti ensimmäistä kertaa yksin molemmat koirat peltolenkillä. Vaikka pellolla ei ollut kunnollista latua, joku naishiihtäjä oli tullut valittamaan "ladulla" kulkemisesta.

Koirilla on ollut tylsää. Aikolla on tapana hakea huomiota varastamalla tavaroita. Välillä hän juokseee rintaliivit tai tukkapampulat tai sukat suussa. Askeleista jo kuulee, että nyt Aikolla on jotain. Ronja kerjää rapsutuksia ja murisee, jos Aiko tulee lähelle. Olen tehnyt sisällä pieniä harjoituksia. Aikon kanssa on harjoiteltu joka aamu kaukokäskyjä paprikapalkalla. Joku ilta (olisiko ollut keskiviikko) harjoiteltiin noutokapulan palautusta sivulle. Heitin kapulan vain metrin verran eteen ja siitä Aikon piti tuoda kapula sivulle. Ronjan kanssa harjoittelin eilen peruuttamista. Se onnistui tosi hyvin, vaikka viimeksi tein peruuttamista kesällä muutaman kerran. Ehkä hän oli katsellut minun ja Aikon peruutusharjoituksia syksyllä. Jos joskus ollaan EVL-luokassa, voidaan tehdä hienot askeleet taaksepäin. Pääsen harvoin harjoittelemaan sisällä Ronjan kanssa. Jos Aiko on paikalla, hän tulee myös treenaamaan, sillä Aiko on "koulutushullu": aina valmis kuin partiopoika.

Ronjalla kynnet kasvavat kamalasti joka talvi. Tavallisesti kynnet leikataan kerran viikossa, mutta viime aikoina niitä on leikattu kahdesti viikossa. Ronja ei pidä siitä, joten homma on tehty niin, että Ronjalla on kevyt "kuonokoppa" varmuuden vuoksi, Jaska leikkaa ja minä rapsuttelen Ronjaa. Eilen otin kynsisakset, koskettelin ensin kynsiä ja sitten vain leikkasin molempien etutassujen kynnet, tänäaamuna leikkasin takatassujen kynnet. Ronja ei sanonut mitään! Uskomaton juttu...

Aikon kynsien leikkuu on edelleen helppoa. Jokaisesta kynsisaksin napsahduksesta tulee pieni pala siansydäntä tms. makupala. Aiko ei sano mitään, vaikka joskus menisi vähän liian syvältä.

Tänään iltapäivällä uskaltauduin ulos Ronjan kanssa pienelle lenkille. Joka risteyksessä Ronja ehdotti pidempää reittiä ja kiskoi hihnassa.

Vein Joonaksen harjoituksiin Porvooseen ja samalla kävin hallilla koirien kanssa. Tein Ronjan kanssa VOI-liikkeitä. Luoksetulon seisahtamisessa Ronja valui liikaa eteenpäin. Seuraaminen oli kamalaa. Harmittaa, että olen ilmoittanut Ronjan kokeeseen. Aikolle tein alohyppyä ja siinä seisomassa pysymistä sekä ruutua. Aiko juoksi tosi lujaa ruutuun!