Aiko kiillevaurioiden kontrollikäynnillä

Odottelin syksyllä kutsua kiillevaurioiden seurantakäynnille, mutta sitä ei kuulunut. Niinpä varasin ajan ja kysyin, voisiko samassa rauhoituksessa ottaa myös viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Se onnistui, sillä Anidentissa oli otettu käyttöön uusi röntgenlaite.

Hain Katin koulusta ja ajoimme Veikkolaan. Aiko oli innokkaasti menossa sisään lääkäriasemalle. Lämmönmittaaminen peräaukosta ei onnistunut. Sitä poika ei sietänyt ja suhtautui sen jälkeen eläintenhoitajaan epäillen.

Menimme käymään kaupassa, sillä Aikolle oli varattu kahden tunnin aika.  Meille sanottin, että voimme tulla hakemaan Aikon kuuden ja seitsemän välillä, mutta meille soitetaan, jos löytyy jotakin. Kun lääkäri soitti, pelkäsin pahaa. Ensin kerrottiin hyvät uutiset: paikat ovat pysyneet hyvin, merkkejä tulehduksesta ei ole, ylös takahampaisiin on kertynyt hammaskiveä, joka on poistettu. Mutta sitten: Aikon pehmeästä kitalaesta löydettiin 8 mm x 12 mm haavauma. Sovittiin, että se poistetaan ja että siitä lähetetään koepala tutkittavaksi Englantiin sekä Aikosta otetaan verinäyte. Haava on joko eosinofiilinen granulooma tai kasvainmuutos.

Granuloomia tavataan Anidentissä noin kerran kuukaudessa koirilta. Joillakin roduilla, kuten cavaliereilla ne  ovat jostakin syystä yleisempiä. Toisinaan ne häviävät itsestään. Joskus ne voivat olla ensimmäinen merkki munuaisten vajaatoiminnasta.

Menimme Anidentiin odottelemaan. Kello oli jo melkein kahdeksan, kun Aiko suostui heräämään. Katsoimme lääkärin kanssa  hammaskuvat. Aikolla on hienot hampaat ja kohdat, joista hampaat poistettiin, ovat parantuneet hyvin. Lonkat ja kyynärät näyttävät olevan kunnossa. Lonkkamaljat ovat siistit ja lonkkaluut asettuvat niihin kauniisti.

Aikon verinäyte oli valmistunut sillä aikaa. Maksa-arvo oli vain hieman koholla, mutta munuaisarvot olivat kohonneet.
Urea:
BUN    18.2 *   viitearvo: 2.5-8.9  mmol/L

Kreatiniini:

CRE     230 *   27-124  umol/L 

Sovittiin, että otan aamulla virtsanäytteen ja vien sen Järvenpäähän eläinlääkäriasemalle tutkittavaksi.

Murheellisin mielin ajelimme kotiin. Veikkolassa satoi vettä, mutta Lahden moottoritiellä vesi muuttui rännäksi ja loppumatkan ajoimme lumisateessa sohjoista tietä.

Aiko oli jo illalla reipas. Hän söi vähän. Aamulla hän tervehti häntä heiluen. Saa nähdä, mitä pikku-ukkoja Aiko alkaa nähdä, sillä hain hänelle vahvoja kipulääkkeitä apteekista.