Koirat juoksentelivat iloisesti.Yritimme pysyä reitillä, mutta ura oli hyvin märkä. Jonkun aikaa kuljettuamme tajusimme, että järvestä ei ole enää tietoakaan. Onneksi Jaskan kännykässä on navigaattori, jonka avulla suunnistimme kohti järveä.
Jossain kaukana hakkuualueen reunassa näimme valkoisen jäniksen. Aiko oli jo kiinni, koska hän oli juuri ennen sitä saanut vainun jostakin eläimestä. Korvat hävisivät ja kuono ylhäällä hän haki hajua. Sain Aikon kiinni hännästä. Veikkaan, että Aiko etsi hirveä, koska näin hirven papanoita ja männyntaimen, josta oli äskettäin katkaistu latva.
Ronja katosi. Huutelimme ja odottelimme, ja kohta Ronja juoksi takaisin kieli roikkuen. Laitoin Ronjankin kiinni. Olimme edelleen pahasti eksyksissä. Kalloilla oli liukasta. Hakkualueella oli risukkoa ja muuta ryteikköä. Pelkäsin, että liukastun tai kompastun ja loukkaan itseni. Päästimme koirat uudelleen irti.
Löysimme takaisin järven rantaan. Kahden tunnin rämpimisen jälkeen olimme takaisin autolla. Onneksi olimme lähteneet ajoissa, sillä päivä alkoi jo hämärtyä. Koiria ei tarvinnut houkutella autoon ja kotimatkalle.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti